Julkisessa keskustelussa on jo pidemmän aikaa oltu erityisen huolissaan korkeakoulutettujen eli vähintään ammattikorkeakoulu- tai yliopiston kandidaattitutkinnon suorittaneiden työttömyydestä. Luvut ovat olleet aiempiin vuosiin nähden poikkeuksellisen korkealla.
Suhdanteen lisäksi lukujen kasvun taustalla on isompi, mutta hyvä, syy: korkeakoulutettuja työllisiä on koko ajan enemmän. Tilastokeskuksen mukaan heidän määränsä on kasvanut vuosina 2009–2024 peräti 394 000 henkilöllä (71 prosenttia) yhteensä 950 000 korkeakoulutettuun työlliseen.
Samaan aikaan kaikkien työllisten määrä on lisääntynyt huomattavasti vähemmän eli 174 000 henkilöllä (7 prosenttia). Korkeakoulutettujen osuus työllisistä onkin kasvanut viidessätoista vuodessa 23 prosentista 37 prosenttiin.
Tämän kokoluokan demografinen muutos näkyy väistämättä myös työttömyystilastoissa. Mitä useampi työllinen on korkeakoulutettu, sitä useampi heistä joutuu myös eri syistä työttömäksi.
Toki on yhä niin, että korkeakoulutus suojaa työttömyydeltä muita koulutusasteita paremmin. Esimerkiksi pandemian vaikutus oli kovempi vähemmän koulutettujen työllisten joukossa.
Tuoreesta Akava Worksin selvityksestä näkyy sama ilmiö. Tutkimme koulutusasteittain työikäisen väestön ja työllisten palkansaajien määrän prosentuaalisia muutoksia kahdessa aikajaksossa: noususuhdanteessa eli tammikuusta 2019 toukokuuhun 2023 ja laskusuhdanteessa eli toukokuusta 2023 heinäkuuhun 2025.
Noususuhdanteessa oli kysyntää koulutusasteella tarkasteltuna kaikenlaisesta työvoimasta jokseenkin samalla tavalla. Mutta laskusuhdanteen aikana tilanne on muuttunut: ei-korkeakoulutetun työvoiman kysyntä on vähentynyt paljon enemmän kuin korkeakoulutetun työvoiman kysyntä. Se tarkoittaa, että korkeakoulutettujen työmarkkina-asema on vahvempi kuin vähemmän koulutettujen.
Vaikka koulutus suojaa, korkeakoulutettujenkin työttömyys on arkipäiväistymässä pysyvästi. Tämä muutos pitäisi huomioida työn edellytysten parantamisessa yleisesti ja työvoimapalveluiden kehittämisessä erityisesti.
Esitämmekin, että työvoimapalveluita pitäisi sopeuttaa palveluiden käyttäjien koulutustason muutokseen. Ensinnäkin palvelut pitäisi suunnitella ja kehittää yhdessä niiden käyttäjien kanssa.
Toiseksi palveluiden tarjontaa pitäisi suunnitella aiempaa enemmän ennakoiden. Kolmanneksi myös työvoimapalveluissa pitäisi ottaa nykyistä enemmän käyttöön personoinnin ja automaation mahdollisuuksia. Lisäksi myös työttömänä kouluttautumisen mahdollisuuksia tulisi lisätä.
Työnteon edellytysten vahvistamiseksi esitämme, että ensinnäkin lisätään perus- ja soveltavan tutkimuksen rahoitusta sadoilla miljoonilla euroilla. Näin vahvistamme yliopistoja ja ammattikorkeakouluja ja nopeutamme korkeakoulutetun työvoiman määrän kasvua. Rahoitus ei ole ongelma, sillä julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2026–2029 on korvamerkittynä tutkimukseen ja kehitystoimintaan hallituksen tekemistä leikkauksista huolimatta noin 1,5 miljardia euroa. Sen tarkempi kohdennus päätetään tulevina vuosina.
Toiseksi poistetaan työelämän psykososiaalista kuormitusta hyväksymällä sitä koskeva asetus ja ottamalla käyttöön ikääntyvien työntekijöiden urakatsaukset. Akava Worksin vuonna 2023 tekemän selvityksen mukaan Suomi on tässä asiassa jäljessä esimerkiksi Ruotsia ja Tanskaa. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpito lisää tuottavuutta ja luovuutta ja vahvistaa sitä kautta kansantaloutta.
Kolmanneksi helpotetaan työvoiman liikkuvuutta poistamalla asunnonostajien varainsiirtovero. Ja neljänneksi annetaan korkeakoulutetuille työrauhaa korottamalla ja laajentamalla kotitalousvähennystä.
Viimeistään nyt on ymmärrettävä, että työvoimapalveluita ei voida suunnitella keskivertotyöttömän tarpeita varten, koska sellaista ei enää ole. Työnteon ja työttömyyden mallit hajautuvat kiihtyvällä vauhdilla työvoiman koulutustason noustessa ja työelämän monipuolistuessa yhteiskunnan teknologisoitumisen myötä.
Samoin on ymmärrettävä, että Suomen kilpailukyvyn ja menestyksen kannalta korkeasti koulutettu työväki on ehdoton edellytys. Siksi korkeakoulutukseen ja korkeakoulutettujen työelämään pitää yhä panostaa voimakkaasti ja laajalla rintamalla.
