Elokuussa peräti 283 yritystä meni konkurssiin.
– Kasvu kuitenkin tasaantui, sillä heinäkuussa konkurssien vuosikasvu oli vielä yli 50 prosenttia, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus huomauttaa.
Tammi-elokuun aikana laitettiin vireille yhteensä 2 147 konkurssia, mikä on suurempi määrä kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen.
– Konkurssien takana on kolme K:ta: korkeammat korot, kohonneet kustannukset ja kitulias kasvu. Alkuvuoden korkeita lukuja selittivät vielä neljäs K eli korona-ajan tuet ja poikkeustoimet, jolloin konkursseja tapahtui epätavallisen vähän, Brotherus sanoo.
Hänen mukaansa talouden kannalta olisi keskeistä, että lopettaneiden yritysten tilalle syntyisi uusia kasvuhaluisia yrityksiä.
– Uusien aloittaneiden yritysten määrä on kuitenkin laskenut vuoden 2021 alun huippulukemista, mikä herättää huolia. Uudet yritykset myös kasvavat aiempaa harvemmin työnantajayrityksiksi, mikä nakertaa talouden kasvupotentiaalia, Brotherus pohtii.
– Konkurssit pysyvät koholla varmasti loppuvuoden ajan, kunnes taloussuhdanne ja korkokehitys kääntyvät odotusten mukaan ensi vuoden aikana. Tänä vuonna tullaan päätymään lähelle finanssikriisin lukemia, jolloin konkursseja edellisen ja ainoan kerran tällä vuosituhannella tapahtui yli 3 200 kappaletta, Brotherus ennakoi.
Tilastokeskus kertoi elokuussa vireille laitettujen konkurssien määrän olleen 283 yritystä, kun lukema oli viime vuoden elokuussa 227 kappaletta.
Suurien velkojien ohjattava yrittäjät nopeasti neuvontaan
– Osa konkursseista olisi vältettävissä, jos yrittäjä hakisi ajoissa apua yrityksen talous- ja maksuongelmiin, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.
Hänen mukaansa tavallisesti yrittäjän maksuvaikeudet näkyvät ensimmäisenä verottajalla ja työeläkeyhtiöissä.
– Esitämme, että nämä suuret velkojat, jotka useimmin hakevat yrityksiä konkurssiin, ohjaisivat nopeasti vaikeuksiin joutuneet yrittäjät neuvonnan piiriin, Toivonen sanoo.
– Verottaja on äskettäin kokeillut toimintatapaa, jossa se ohjaa nopeasti neuvontaan Yrittäjän talousapu -palveluun. Tämä vaikuttaa onnistuneelta mallilta ja toivomme, että tästä ohjaus tulee pysyväksi tavaksi Verohallinnossa, Toivonen huomauttaa.
