Moni turvautuu iltaisin lohturuokaan, selviää suomalaisten ruokailutottumuksia koskevasta kyselystä.
Vaikka joka toinen suomalainen tietää olevansa ylipainoinen ja yli puolet meistä haluaisi syödä terveellisemmin, kolme kymmenestä myöntää syövänsä usein lohturuokaa.
– Hämmentävää, mutta ei yllättävää, sanoo lääkäri Michael Thorp tiedotteessa.
Kyselyn teki YouGov Herbalifen toimeksiannosta.
Lohturuoka on Thorpin mukaan usein epäterveellistä ja sisältää runsaasti hiilihydraatteja, sokeria ja rasvaa.
– Tällainen ruoka vaikuttaa suoraan aivojen palkitsemiskeskukseen ja tuottaa mielihyvää. Aivot ajattelevat, että tätä pitää saada lisää. Jos tarkoitus on syödä terveellisesti tai kääntää paino laskuun, tunnesyömisestä voi tulla haaste. Kilot kertyvät nopeasti, jos makeiset ja suklaa ovat ratkaisu jokaiseen mielipahaan, suuttumukseen, stressiin ja jopa kyllästymiseen, Thorp sanoo.
Kiusauksen vastustaminen
Thorp ymmärtää hyvin, että monet kaipaavat pientä irtiottoa arjesta kovina aikoina, ja talvella päivänvalon niukkuus tekee herkuista entistäkin houkuttelevampia. Tuntuu tarpeelliselta lohduttaa ja palkita itseään makealla. Ilmiön juuret ovat meissä syvemmällä kuin moni tajuaakaan:
– Äidinmaito koostuu rasvasta, hiilihydraateista ja pienestä määrästä proteiineja. Kun elintarviketeollisuus haluaa valmistaa jotakin hyvää, suunnilleen puolet tuotteen kaloreista tulee hiilihydraateista ja puolet rasvasta. Tämä yhdistelmä tuntuu meistä hyvältä, ja siksi valitsemme sipsejä ja suklaata porkkanoiden sijasta.
Jotta makeanhimo ei saisi valtaa, tulisi Thorpin mielestä pysähtyä pohtimaan, millaisiin tilanteisiin se yleensä liittyy. Yksi repsahdusten syy on epäsäännöllinen ruokailu. Jos aamiainen tai lounas on jätetty väliin, mieliteot voivat myöhemmin päivällä tai illalla kasvaa vastustamattomiksi.
– Vaikka ateriat olisivat säännöllisiäkin, kannattaa aina pitää käden ulottuvilla terveellistä hätäruokaa, kuten pähkinöitä, hedelmiä tai energiapatukoita. Jos tästä huolimatta vielä tekee mieli jotakin hyvää, on hyvä pysähtyä 30 sekunniksi tunnustelemaan, johtuuko nälän tunne sittenkin jostakin muusta tarpeesta kuin ravinnon puutteesta. Voisiko jokin muu kuin suklaa parantaa oloa tehokkaammin? Tietoisten päätösten tekemistä on mahdollista harjoitella.
Helpoin tapa pienentää houkutusten valtaa on hänen mukaansa rajoittaa makeiden herkkujen saatavuutta kotona.
– Ei kannata esimerkiksi ostaa kotiin suuria määriä makeita virvoitusjuomia, karkkia ja sipsiä, vaikka ne olisivat hyvässä tarjouksessa, Thorp sanoo.
Herkkujen piilottelu
Jotkut lohtusyövät salaa. Kun vastaajilta kysyttiin, salaavatko he pikaruuan syömistä tai muuta epäterveellistä ruokailua kumppaniltaan, 14 prosenttia vastasi myöntävästi. Salaaminen voi liittyä siihen, että halutaan välttyä paheksunnalta kotona. Kolme kymmenestä suomalaisesta uskoo elintapojensa olevan kumppanin mielestä epäterveelliset.
Thorp kannustaa pareja rehellisyyteen ja kultaisen keskitien etsimiseen. Molempien tarpeet ja toiveet tulisi ottaa suhteessa huomioon.
– Vain harva pystyy ylläpitämään täysin askeettista elämäntapaa, ja herkuttelun salaaminen johtaa helposti huonoon omaantuntoon. Salailu voi heikentää uskoa siihen, että pystyy halutessaan toteuttamaan pysyviä elintapamuutoksia.
Herbalife tilaaman tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö YouGov Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa tammikuussa 2023. Vastaajien ikähaarukka oli 18–74 vuotta. Kyselyyn vastasi 4 026 henkilöä, ja heistä 1 010 oli Suomesta. Otos oli väestöä demografisesti edustava.