Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanni Grahn-Laasonen iloitsevat siitä, että kokoomuksen pitkään ajama perhevapaauudistus on viimein etenemässä.
Kokoomus kiittää perhevapaauudistuksen perheille tuomia joustoja, erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta ja ansiosidonnaisen pidentymistä, mutta on huolissaan siitä, että uudistus ei täytä odotuksia tasa-arvon edistymisestä työelämässä.
– Kokoomukselle perhevapaauudistus on pitkäaikainen tavoite. Me haluamme edistää tasa-arvoa, lapsen etua ja perheiden parempaa arkea. Kannatamme joustavaa mallia, koska perheet, lapset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Lisäjoustot ovat juuri sitä, mitä perheet ovat halunneet, mutta tasa-arvossa otetaan tällä uudistuksella korkeintaan vauvanaskeleita, kokoomusedustajat arvioivat tiedotteessa.
Kokoomuksen mukaan esityksen isoin kysymys on, lisääkö uudistus isien perhevapaiden käyttöä.
– Meidän silmiimme tasa-arvonäkökulma on aika lailla vesittynyt. Uudistuksesta puuttuvat sekä ratkaisut, miten isiä kannustetaan käyttämään yhteisiä vapaita, että vastaukset, miten tasataan äitiydestä työnantajille aiheutuvia kustannuksia. Naisten syrjiminen työmarkkinoilla uhkaa jatkua, eikä hallituksen esitys puutu siihen, että naisten työllisyys on Pohjoismaiden heikoin, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa toteavat.
Ongelmana on myös se, ettei kotihoidontukeen haluta poliittisista syistä koskea, vaikka se tutkijoidenkin mukaan on naisille köyhyysansa.
– Kokoomus tekee eduskunnassa sitkeästi työtä, jotta tällä eduskuntakaudella saadaan vihdoin tehtyä lapsille ja perheille paras mahdollinen uudistus. Maan hallitus on puhunut paljon tasa-arvon edistämisestä, nyt on aika lunastaa myös nämä odotukset myös teoin.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) esitteli tänään hallituksen lakiluonnoksen. Hallitus esittää, että kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön, josta korkeintaan 63 päivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle.
Lisäksi loppuraskauden ajalta saisi 40 päivärahapäivän raskausrahan. Kaikkineen päivärahapäivien määrä pitenisi yli 14 kuukauteen nykyisestä noin 12,7 kuukaudesta.
Uudistus lisää julkisen talouden kustannuksia, ja sen työllisyysvaikutukset arvioidaan vähäisiksi.
