Kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti ei tyrmää sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntamallia Perlacon Oy:n tekemien laskelmien perusteella, vaan hänen mielestään ensin pitää selvittää keinot, joilla kuntien asukkaiden väliset suuret veroerot voidaan neutralisoida.
– Sitten on johtopäätösten aika. Jos sellaisia keinoja ei ole olemassa, sitten tyrmään sen, Lauslahti naurahtaa. Lauslahti oli mukana monikanavarahoituksen purkamista pohtineessa työryhmässä.
Verkkouutiset ja Nykypäivä kertoivat eilen, että maakuntamallista tehdyt laskelmat osoittavat, että eri kuntien asukkaiden väliset veroerot kasvaisivat suurimmillaan jopa 16 prosenttiyksikköön. Ero on niin suuri, että se muodostuu perustuslaillisen arvioinnin kannalta ongelmaksi.
Lauslahden mielestä laskelmat osoittavat, että täytyy pohtia, mitä muutoksia valtionosuusjärjestelmään ja valtionosuuksien tasausjärjestelmään pitäisi tehdä, jotta erot eri kuntien asukkaiden välillä pienenisivät.
Samaan johtopäätökseen päätyi eduskunnan perustuslakivaliokunta antaessaan lausuntoa viimeisimmästä sote-lakiehdotuksesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan muokkaaman yksitasoisen kuntayhtymämallin ongelmana pidettiin kuntien välisten kunnallisveroprosenttien liian suurta eroa, joka oli esityksessä 9,55 prosenttiyksikköä. Eron suuruuden katsottiin olevan seurausta ennen kaikkea valtionosuusuudistuksesta ja valtionosuusleikkauksista.
Nykymalli yhtenä vaihtoehtona
Lauslahden mielestä nyt ei ole aika tyrmätä eri sote-malleja, vaan virkamiesten pitää selvittää eri vaihtoehtojen vaikutukset ennen kuin asia on valmis päätettäväksi. Lisäksi pitää pohtia, voidaanko mallista saada oikeudenmukainen kansalaisten näkökulmasta.
Lauslahden mielestä kaikki kolme perustuslakivaliokunnan mahdollisena pitämää tapaa järjestää ja rahoittaa sote-palvelut pitää selvittää. Nämä kolme vaihtoehtoa ovat yksitasoinen kuntayhtymämalli (ns. Eksote-malli), kuntaa suuremmat itsehallintoalueet (ns. maakuntamalli tai toisen asteen malli) ja valtio.
Lisäksi hänen mielestään mukana on pidettävä nollavaihtoehto, eli että ei tehdä lainkaan suurta sote-uudistusta, vaan jatketaan nykymallilla ja tehostetaan toimintaa parhaita käytäntöjä levittämällä. Lauslahti viittaa Sitran ja Aalto-yliopiston tuoreisiin tutkimuksiin, joiden mukaan nykyjärjestelmässäkin olisi 1–2 miljardin edestä tehostamisen varaa. Hän on itse tehnyt väitöskirjansa erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnasta.
Lauslahti muistuttaa, että uudistuksen edellytyksenä on kestävyysvajeen kurominen umpeen yli kahdella miljardilla eurolla.
– Ei tätä uudistusta muutoin kannata tehdä. Sen täytyy olla koko ajan reunaehtona.
Mikäli päädytään rakentamaan suuria tuotantotahoja, se tarkoittaa herkästi myös palkkojen harmonisointia. Silloin on olemassa riski, että palkkakustannukset kasvavat ja menot jäävät pysyvästi korkeammalle tasolle.
Euro on hyvä ruoska
Lauslahden mielestä järjestäjätaholle pitäisi asettaa rahasumma, joka on esimerkiksi kymmenen prosenttia pienempi kuin viime vuonna alueen toteutuneet kustannukset olivat. Sen jälkeen järjestäjätahon tehtävänä olisi miettiä, miten toiminta organisoidaan sillä rahamäärällä.
– Euro on aika hyvä ruoska. Jos on vähemmän rahaa käytettävissä, silloin joudutaan miettimään, miten palvelut tuotetaan pienemmällä rahalla. Se tuo painetta myös vapaaehtoiseen uusitumiseen.
Lauslahden mielestä hallitusneuvotteluissa ei pidä lyödä vielä lukkoon mitään tiettyä sote-mallia, ennen kuin laskentatiedot eri mallien lopputulemista ovat selvillä ja arvio siitä, miten valtionosuusjärjestelmää voidaan muuttaa. Sen sijaan hallitusohjelmaneuvotteluissa pitäisi päättää aikataulu, mihin mennessä laskelmat eri mallien vaikutuksista täytyy tehdä.
Mikäli sote-veroon päädytään, täytyy miettiä, onko vero progressiivinen, puoliprogressiivinen vai tasavero.
– Nämä kaikki ovat kysymyksiä tavallisen kansalaisen näkökulmasta, ettei verorasitus nouse joillakin ylenmääräisen paljon ja laske toisilla.
Lisäksi täytyy huolehtia siitä, miten verotuksen taso pidetään kurissa.