Hyvä terveyskeskus saa vastavalmistuneen lääkärin syttymään yleislääketieteelle ja aloittamaan matkan yleislääkäriksi, kirjoittavat yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri Johanna Suur-Uski, yleislääketieteen erikoislääkäri, koulutusylilääkäri Annika Kolster sekä yleislääketieteen erikoislääkäri Tuire Salonranta Helsingin Sanomien Mielipide-kirjoituksessaan.
Kirjoittajien mukaan ensisijainen terveydenhuolto (terveyskeskukset, neuvolat ja perusterveydenhuollon osasto ja poliklinikkatoiminta) on jokaisen ensimmäinen yhteydenottokanava terveyshuolissa. Monilla on kuitenkin kokemuksia hoitoon pääsyn vaikeuksista. Syyksi kiteytetään usein, että lääkäreistä on pulaa.
Kirjoittajien mukaan syitä siihen, ettei terveyskeskuksissa työskentele riittävästi lääkäreitä, on monia.
– Esimerkiksi kohtuuton työtaakka ja vanhentuneet johtamistavat saavat terveyskeskuslääkäreitä äänestämään jaloillaan. Välikäden kautta vuokralääkärit ovat osa tätä ilmiötä: kun jäljelle jääneet tekijät eivät ole riittäneet, on työvoimaa ollut pakko ostaa kovalla rahalla, lääkärit kirjoittavat.
Heidän mukaansa suunta on käännettävissä. Työntekijöiden hyvinvointi on muutoksen keskiössä, sillä työkuorman ja omien voimavarojen epäsuhdan eettinen ristiriita ei saa uuvuttaa nuoria lääkäreitä. Vastuu tästä on nuorten lääkärien esihenkilöillä ja päättäjillä.
Kirjoittajien mukaan pakottaminen ei motivoi nuoria lääkäreitä työhön ensisijaiseen terveydenhuoltoon. Sen sijaan koulutus työajalla, monipuolinen työnkuva ja mahdollisuus oppia hoidon jatkuvuuden kautta motivoivat. He suuntaavat viestinsä päättäjille:
– Tämän mahdollisuuden tarjoaminen on ensisijaisen terveydenhuollon jatkuvuuden elinehto, josta teidän tulee huolehtia. Meillä ei ole valtuuksia lopettaa lakisääteisten lausuntojen kirjoittamista tai lisätä lääkärivirkoja, teillä sen sijaan on, kirjoittajat päätävät.