Tyhjien toimistotilojen määrä on ollut kasvussa pääkaupunkiseudulla jo 15 vuoden ajan. Ilmiö sai alkunsa vuonna 2007 alkaneesta finanssikriisistä, joka vaikutti negatiivisesti talouskasvuun. Tämä on heikentänyt yritysten toimintaedellytyksiä, mikä on heijastunut toimistotilojen kysyntään.
Kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö Raklin johtajan Miika Kotaniemen mukaan erityisesti koronapandemia kuitenkin lisäsi vauhtia kehitykseen.
– Toimistotilojen laajamittainen vajaakäyttö pääkaupunkiseudulla, jossa on tällä hetkellä noin miljoona tyhjää kerrosneliömetriä, on finanssikriisin jälkeinen ilmiö eli kestänyt nyt jo noin 15 vuotta. Ilmiön taustalla on toimistotyön murros ja etätyön mahdollistavien teknisten ratkaisujen kehitys. Pandemia vauhditti muutoksen etenemistä, hän sanoo Kauppalehdelle.
Vaikka yritykset pyrkivät saamaan lisääntyvissä määrin työntekijät takaisin toimistolle, asia ei ole Kotaniemen mukaan yksioikoinen. Etätyökulttuuri on ehtinyt juurtua jo syvälle, eivätkä työntekijätkään ole tästä usein valmiita joustamaan työnantajaa valittaessa.
– Vähäistä merkitystä tälläkin voi olla positiiviseen suuntaan. Toisaalta liberaali ja joustava suhtautuminen etätöihin on monelle yritykselle kilpailutekijä, ja toimistotilan kokonaiskysynnän heikkeneminen on pitkän aikavälin trendi. Todellista merkitystä olisi ennen kaikkea vahvalla talouskasvulla, joka tukisi tietotyöläisten työllisyyttä.
