OpenAI julkaisi vuosi sitten Transformer-pohjaiseen GPT-3.5-kielimalliin perustuvan ChatGPT-palvelunsa, joka keräsi kahdessa kuukaudessa hurjat sata miljoonaa käyttäjää. Seuraava loikka tekoälyn kehityksessä koettaneen ensi vuonna, kun OpenAI:n seuraava malliversio eli GPT-5 ilmestyy, kertoo Kauppalehti.
OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman ei osaa tarkkaan sanoa, mihin GPT kykenee, sillä asiaa on teknisesti vaikeaa ennustaa ennen kuin mallin kouluttaminen aloitetaan.
Globaali konsulttijätti McKinsey ennustaa, että luonnollisen kielen tuottamisessa ja ymmärtämisessä generatiivinen tekoäly on jo kuluvan vuosikymmenen toisella puolikkaalla sillä tasolla, jossa sen suorituskyky vertautuu ihmiskunnan parhaan neljänneksen taitoihin.
Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan tekoälymalleja, jotka on suunniteltu tuottamaan uutta sisältöä kirjoitetun tekstin, äänen, kuvien tai videoiden muodossa. Generatiivinen tekoäly hyödyntää suoran ohjelmoinnin sijaan koneoppimistekniikoita.
Kielimalleja rakentava Turun yliopiston Turku-NLP-ryhmä julkaisi aikaisemmin tänä vuonna ensimmäisen suuren suomenkielisen generatiivisen kielimallin FinGPT:n. Sittemmin ryhmä on yhdessä tekoäly-yhtiö Silo AI:n kanssa perustanut konsortion, joka tavoittelee maailman suurimman avoimen kielimallin luomista.
Konsortio lanseerasi marraskuun puolivälissä suomea, englantia ja useita ohjelmointikieliä osaavan monikielisen avoimen koodin suuren kielimallin, nimeltään Poro. Kyseessä on tutkimuskäyttöön tarkoitettu raakaversio.
– Poro-mallissa on mukana kaikki, mitä olemme aiemmin saaneet kasaan, mutta olemme lisänneet siihen englanninkielistä tekstiä sekä koodia, joka joidenkin teorioiden ja alustavien tulosten mukaan voi auttaa mallia oppimaan jonkinlaista loogista päättelyä, sanoo Turun yliopiston Turku-NLP-ryhmän yliopistotutkija Sampo Pyysalo.
Porolle on lisäksi syötetty suomi-englanti-sanapareja, jotta malli oppisi englanninkielistä faktatietoa ja kykenisi käyttämään samaa dataa suomeksi.
Generatiivista tekoälyä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi viestintään silloin, kun se ei ole organisaation ydinprosessi.
– Esimerkiksi tyypillisessä palvelukeskuksessa, jossa joukko ihmisiä vastaa yhteydenottoihin 24/7, voidaan saada kommunikointi yhdenmukaistettua. Aina, kun saadaan asiantuntijan vastaus, ajetaan se saman mallin läpi, jolloin pystytään tekemään viestinnästä ammattimaista ja positiivista, Digian teknologiajohtaja Juhana Juppo sanoo Kauppalehdelle.
