Suomalaisella perustuslain tulkintakäytännöllä on paljon opittavaa Yhdysvalloista, toteaa entinen kokoomuksen kansanedustaja ja pitkäaikainen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi.
– Meillä on syytä siirtyä pois kätketyistä agendoista, metodista, jossa tulkitsijalla on tavoitteet, joita hän ei paljasta julkisuuteen, Kimmo Sasi kirjoittaa Verkkouutisten blogissa.
Sasin mukaan Suomen ja USA:n valtiosääntötulkintojen suuri ero on siinä, että Suomessa virheellisesti yritetään uskotella, että on olemassa yksi ainoa oikea lopputulema, perusoikeustulkinta.
– Tätä tuetaan näennäisellä päätelmäketjulla. Argumenttien takana olevia moraalisia arvostuksia ei avata. Joskus ne saattavat tulla kuitenkin esille.
Näin oli Sasin mukaan, kun suuresti arvostettu professori Kaarlo Tuori totesi TV-uutisissa kevään 2017 sote-lausunnon jälkeen, että kaikkia yhteiskunnan palveluita ei pitäisi markkinaehtoistaa.
– Perusoikeuksien tulkintaa, moraalisia arvostuksia ja politiikkaa ei siten voi erottaa toisistaan, Sasi kirjoittaa.
Tämä näkyy Sasin mukaan myös siinä, että myös muualla kuin USA:ssa valtiosääntötuomioistuinten jäsenet nimetään poliittisin perustein. Saksan perustuslakituomioistuimessa jokaisella jäsenellä on puoluepoliittinen sidos ja Ranskan perustuslakituomioistuimessa istuu entisiä poliitikkoja.
– Yhdysvaltain korkein oikeus tuntee myös rajansa. Se ei puuttuisi kongressin lainsäädäntövaltaan kertomalla, että jokin uudistus ei voi astua voimaan kahden vaan vasta kolmen vuoden kuluttua. Demokratiaan kuuluu, että jokainen instituutio pysyy toimivaltansa rajoissa. Siksi perustuslakitulkinnoista pitää voida käydä keskustelua.
Ronald Reaganin nimittämä USA:n korkeimmat oikeuden jäsen Anthony Kennedy ilmoitti jäävänsä 81 vuotiaana eläkkeelle. Tätä seurasi välittömästi keskustelu siitä, mihinkä suuntaan tuomioistuimen tulkinnat jatkossa kallistuvat. Presidentti Donald Trump saa nimittää huippupätevien juristien joukosta henkilön, jonka ajatukset ovat kallellaan hänen suuntaansa.
– Suomessa ajatellaan, että näin ei voi olla meillä. Elämme kuvitelmassa, että tuomioistuimet selvittävät faktat ja soveltavat lain säännöksiä niihin ja näin päätyvät yhteen ainoaan oikeaan lopputulokseen. Tätä tietysti joskus häiritsee se, että hovioikeus on voinut kumota käräjäoikeuden päätöksen ja lopulta korkein oikeus ratkaisee asian äänin 3-2, Sasi tuumaa.
Sasin mielestä kiihkomielisessä keskustelussa Suomessa yhä useammin väitetään, että jokin asia on perustuslain vastainen. Perusoikeuksien normisto on kuitenkin hyvin yleistä ja tulkinnanvaraista
– Kun eduskunnan perustuslakivaliokunta vieraili USA:n korkeimmassa oikeudessa, yritti valiokunta kertoa, että se toimii kuin tuomioistuin eikä tee poliittisia päätöksiä. Tämä hieman huvitti tuomioistuinta. He avoimesti totesivat, että he tekevät perustuslakikysymyksissä vahvasti moraalisia ratkaisuja.
– Tuomioistuimen ero parlamentaariseen keskusteluun on se, että tuomareilta odotetaan valtakunnan laadukkaimpia perusteluita kannoilleen