Verkkouutiset

Perustuslain tulkinta – politiikkaa vai juridiikkaa?

BLOGI

Elämme kuvitelmassa, että tuomioistuimet selvittävät faktat ja soveltavat lain säännöksiä niihin ja näin päätyvät yhteen ainoaan oikeaan lopputulokseen.
Kimmo Sasi
Kimmo Sasi
Varatuomari, entinen kokoomuksen kansanedustaja ja entinen liikenne- ja viestintäministeri.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ronald Reaganin nimittämä USA:n korkeimmat oikeuden jäsen Anthony Kennedy ilmoitti jäävänsä 81 vuotiaana eläkkeelle. Tätä seurasi välittömästi keskustelu siitä, mihinkä suuntaan tuomioistuimen tulkinnat jatkossa kallistuvat. Presidentti Trump saa nimittää huippupätevien juristien joukosta henkilön, jonka ajatukset ovat kallellaan hänen suuntaansa.

Suomessa ajatellaan, että näin ei voi olla meillä. Elämme kuvitelmassa, että tuomioistuimet selvittävät faktat ja soveltavat lain säännöksiä niihin ja näin päätyvät yhteen ainoaan oikeaan lopputulokseen. Tätä tietysti joskus häiritsee se, että hovioikeus on voinut kumota käräjäoikeuden päätöksen ja lopulta korkein oikeus ratkaisee asian äänin 3-2.

Kiihkomielisessä keskustelussa meillä yhä useammin väitetään, että jokin asia on perustuslain vastainen. Perusoikeuksien normisto on kuitenkin hyvin yleistä ja tulkinnanvaraista. Meillä perustuslaissa ”ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä”, ”jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu”, ”jokaisella on sananvapaus” ja jokaisen ”omaisuus on turvattu”. Jokainen meistä voi löytää asiaan omaa poliittista kantaa puolustavan tulkintansa. Maailmalta löytyy lisäksi suuri määrä erilaisia tulkintoja näistä oikeuksista. Suomessakin tulkinnat kehittyvät jatkuvasti.

Kun eduskunnan perustuslakivaliokunta vieraili USA:n korkeimmassa oikeudessa, yritti valiokunta kertoa, että se toimii kuin tuomioistuin eikä tee poliittisia päätöksiä. Tämä hieman huvitti tuomioistuinta. He avoimesti totesivat, että he tekevät perustuslakikysymyksissä vahvasti moraalisia ratkaisuja. Tuomioistuimen ero parlamentaariseen keskusteluun on se, että tuomareilta odotetaan valtakunnan laadukkaimpia perusteluita kannoilleen

Yksi peruste perustuslakivaliokunnan asemalle on ollut juuri se, että kun perusoikeudet ovat tulkinnanvaraisia ja usein perusoikeudet ovat vastakkain, on oikein, että kansan valitsemat henkilöt eivätkä virkatuomarit tekevät ratkaisut.

Suomen ja USA:n valtiosääntötulkintojen suuri ero onkin siinä, että meillä virheellisesti yritetään uskotella, että on olemassa yksi ainoa oikea lopputulema, perusoikeustulkinta. Tätä tuetaan näennäisellä päätelmäketjulla. Argumenttien takana olevia moraalisia arvostuksia ei avata. Joskus ne saattavat tulla kuitenkin esille. Näin oli kun suuresti arvostettu professori Kaarlo Tuori totesi TV-uutisissa kevään 2017 sote-lausunnon jälkeen, että kaikkia yhteiskunnan palveluita ei pitäisi markkinaehtoistaa.

Perusoikeuksien tulkintaa, moraalisia arvostuksia ja politiikkaa ei siten voi erottaa toisistaan. Tämä näkyy myös siinä, että myös muualla kuin USA:ssa valtiosääntötuomioistuinten jäsenet nimetään poliittisin perustein. Saksan perustuslakituomioistuimessa jokaisella jäsenellä on puoluepoliittinen sidos ja Ranskan perustislakituomioistuimessa istuu entisiä poliitikkoja.

Tuomari Kennedy on Korkeimman oikeuden jäsen, jonka mielipide usein ratkaisi tuomioistuimen kannan. Hän on johdonmukaisesti vapauden kannalla. Hän puolusti talouden ja poliittisen toiminnan vapautta. Mutta hän ratkaisi monen asian ihmisten henkilökohtaisen vapauden ja vähemmistöjen aseman puolesta. Viimeksi valittu oikeuden jäsen Neil Gorsuch oli aikanaan hänen avustajansa tuomioistuimessa.

Minulla on ollut pari kertaa mahdollisuus viettää iltaa ja keskustella Anthony Kennedyn kanssa. Hän selitti, mikä valtava työ korkeimmassa oikeudessa tehdään juttuja valmisteltaessa. Jos on kysymys ihmisen psykologiasta, kaikki viimeiset tutkimustulokset maailmalta käydään lävitse. Kaikki aiemmat oikeustapaukset tutkitaan. Mutta hienointa on se, kuinka tuomioistuimen ratkaisuissa myös periaatteelliset ja yhteiskunnalliset näkökohdat tuodaan avoimesti esille.

Suomalaisella perustuslain tulkintakäytännöllä on paljon opittavaa Yhdysvalloista. Meillä on syytä siirtyä pois kätketyistä agendoista, metodista, jossa tulkitsijalla on tavoitteet, joita hän ei paljasta julkisuuteen.

Yhdysvaltain korkein oikeus tuntee myös rajansa. Se ei puuttuisi kongressin lainsäädäntövaltaan kertomalla, että jokin uudistus ei voi astua voimaan kahden vaan vasta kolmen vuoden kuluttua. Demokratiaan kuuluu, että jokainen instituutio pysyy toimivaltansa rajoissa. Siksi perustuslakitulkinnoista pitää voida käydä keskustelua.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)