Oven avaamisesta, vesilasista tai pienestä palveluksesta kiittäminen voi tuntua pelkältä hyvältä käytökseltä. Psykologisissa tutkimuksissa kiitollisuus on kuitenkin yhdistetty myös persoonallisuuden piirteisiin ja hyvinvointiin.
Viiden suuren persoonallisuuspiirteen teoriassa eli niin sanotussa Big Five -persoonallisuusmallissa kiitollisuus on yhdistetty erityisesti sovinnollisuuteen ja tunnollisuuteen. Sovinnollisuus liittyy hyväntahtoisuuteen ja muiden huomioon ottamiseen, tunnollisuus puolestaan vastuullisuuteen ja luotettavuuteen.
Kiitollisuuden yhteyksiä hyvinvointiin on havaittu useissa tutkimuksissa. Psykologit Robert Emmons ja Michael McCullough raportoivat jo vuonna 2003, että kiitollisuutta säännöllisesti harjoittaneet ihmiset olivat keskimäärin optimistisempia ja tyytyväisempiä elämäänsä.
Myöhemmissä tutkimuksissa kiitollisuus on yhdistetty muun muassa parempaan uneen ja vähäisempään ahdistukseen. Vuonna 2023 Frontiers in Psychology -lehdessä julkaistu meta-analyysi löysi yhteyden kiitollisuutta vahvistavien harjoitusten ja paremman mielenterveyden välillä.
Kiittäminen ei silti aina kerro samoista motiiveista.
Vuonna 2024 Personality and Individual Differences -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin narsististen persoonallisuuspiirteiden ja kiitollisuuden yhteyttä 462 osallistujalla. Tutkijat tarkastelivat muun muassa niin sanottua yhteisöllistä narsismia.
Sillä tarkoitetaan narsismin muotoa, jossa ihminen rakentaa myönteistä minäkuvaansa esimerkiksi auttavaisuuden, anteliaisuuden ja moraalisuuden varaan. Tutkimuksessa yhteisöllinen narsismi oli positiivisesti yhteydessä joihinkin kiitollisuuden muotoihin.
Tulos viittaa siihen, että kiitollisuuden ilmaiseminen voi joissakin tapauksissa liittyä myös oman myönteisen sosiaalisen kuvan vahvistamiseen.
Runsaasta kiittämisestä ei silti voi päätellä, että ihminen olisi narsisti. Tutkimus osoittaa yhteyksiä persoonallisuuspiirteiden ja kiitollisuuden välillä, ei sitä, että yksittäisen ihmisen motiivit voisi päätellä hänen käytöksestään.
LUE MYÖS:
Onko päälle puhuminen merkki ylimielisyydestä? Ei aina