Direktiivin päivityksen myötä rakennuksille asetetut energiatehokkuuden vaatimustasot kasvavat, mutta yksittäisiin asuinrakennuksiin ei ole tulossa tiettyyn päivämääriin sidottuja korjausvelvoitteita.
Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltusen mukaan direktiivi onkin muuttunut matkan varrella merkittävästi.
– Olemme tyytyväisiä, että päivityksen viimeisimmässä versiossa pahimmat sudenkuopat vältetään. Ylivoimaisesti merkittävin parannus on se, että yksittäiseen asuinrakennukseen ei ole tulossa tiettyyn päivämäärään sidottua energiakorjausvelvoitetta. Nyt on olennaista, että direktiivi toimeenpannaan kansallisesti hallitusohjelmassa linjatusti niin, että asuntojen omistajille ei synny kohtuuttomia tilanteita, hän sanoo tiedotteessa.
Euroopan neuvosto hyväksynee esityksen huhtikuussa
Euroopan parlamentti ja jäsenmaita edustava neuvosto löysivät alustavan sovun direktiivistä joulukuussa 2023. Jotta direktiivi tulee lopullisesti hyväksytyksi, neuvoston tulee vielä hyväksyä esitys, mikä tapahtunee huhtikuun aikana.
Neuvoston hyväksynnän ja direktiivitekstin julkaisemisen jälkeen jäsenmailla on 24 kuukautta aikaa ottaa se osaksi kansallista lainsäädäntöään.
Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtavan asiantuntijan Petri Pylsyn mielestä lopputulos on suomalaisen kodinomistajan kannalta pääpiirteissään hyvä.
– Se, että yksittäisten asuinrakennusten energiakorjausvelvoitteen sijasta tarkastellaan asuinrakennuskantaa kokonaisuutena, on todella tärkeää. Suomalainen energiajärjestelmä on huomioitu aiempia esityksiä paremmin, minkä lisäksi pidämme keskeisenä, että lopputulos mahdollistaa joustoja, jotta kussakin jäsenmaassa voidaan ottaa käyttöön juuri siellä toimivia ratkaisuja, hän toteaa.
Direktiivin tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta, vähentää energiankäyttöä ja lisätä EU:n energiaomavaraisuutta. Päivityksen taustalla on tarve hillitä ilmastonmuutosta ja lisätä EU-maiden turvallisuutta vähentämällä riippuvuutta Venäjän fossiilisista energioista.