Talouskriisin ja laajojen mielenosoitusten paineessa oleva Iranin teokraattinen hallinto ei ole saanut juurikaan tukea edes lähimmiltä kumppaneiltaan.
Myös Kiina on pysytellyt passiivisena. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lisäsi alkuviikosta painetta ilmoittamalla 25 prosentin lisätariffeista valtioille, jotka käyvät kauppaa Iranin kanssa.
Tämän katsottiin uhkaavan kauppapoliittista sopua, jonka Donald Trump sai aikaan Kiinan presidentti Xi Jinpingin kanssa viime lokakuussa.
Peking kommentoi Iranin verisiä levottomuuksia toivomalla, että Iranin hallitus ja kansa pääsevät yli ”nykyisistä vaikeuksista”.
Kiina on ollut viime vuosina Iranin tärkein kauppakumppani, sillä maa on ostanut 90 prosenttia Iranin vientiöljystä. Pakotteita kierretään siirtämällä raakaöljyä tankkerista toiseen ja käyttämällä vaihtoehtoisia rahoitustapoja. Pekingin öljyntuonnista noin 12 prosenttia tuli viime vuonna Iranista.
Asiantuntijoiden mukaan Kiinan kanssa käytävä kauppa on elintärkeää ajatollah Ali Khamenein hallinnolle. Iran käy kauppaa myös esimerkiksi Turkin ja Arabiemiraattien kanssa.
– Pekingin kannalta Iran ei ole itseisarvo, vaan tapa saada energiaa ja väylä Lähi-itään, Singaporen kansallisen yliopiston apulaisprofessori Chong Ja Ian sanoo Wall Street Journalille.
Teheranin toiveet lisäavusta on tyrmätty Kiinan sosiaalisessa mediassa. Tämä tuskin olisi mahdollista ilman sensuurikoneiston hiljaista hyväksyntää.
– Iran vaatii edelleen Kiinaa uhrautumaan puolestaan. Tämä on puhdasta fantasiaa, suosittu nationalistinen Zhanhao-tili kirjoitti WeChat-palvelussa.
