Venäjän pääkauppakumppani on Kiina, jonka kaupan osuus on moskovalaisten Gaidar-instituutin kansainvälisen kaupan laboratorion johtaja Aleksander Knobelin ja RANEPA-akatemian vanhemman tutkijan Aleksander Firantšukin laskelmien mukaan ollut 32 prosenttia Venäjän ulkomaankaupasta viimeisen 10 kuukauden aikana. Kiinan tullitilastoihin perustuvan laskelman (Venäjän tullitilastot on suljettu) mukaan Venäjän tuonti on ollut 41 prosenttia ja vienti 26 prosenttia Venäjän ulkomaankaupasta.
Venäjän johtaja Vladimir Putin hehkutti viime maaliskuussa, että vuonna 2024 Venäjän Kiinan kaupan odotetaan ylittävän 200 miljardia dollaria. Jos se on Venäjälle suurmenestys, niin Kiinalle menestys on vain paikallista.
Kiinan pääkauppakumppanit ovat nimittäin kaikki Kremlin ”epäystävällisiksi” luokittelemia maita: EU (13,2 %), Yhdysvallat (11,2 %), Japani (5,4 %), Etelä-Korea (4,5 %) ja Australia (3,9 %), jonka kanssa Venäjä jakaa Knobelin ja Firantšukin mukaan viidennen tilan. Venäjän osuus Kiinan tuonnista on 5,1 prosenttia ja viennistä 3,3 prosenttia.
Valtava epäsuhta Venäjän ja Kiinan välisessä kaupassa muodostaa Venäjälle suuren riskin siinä tilanteessa, jos länsi päättää pakotteiden tueksi asettaa Kiinan valintatilanteeseen kauppakumppaniensa suhteen. Koska Venäjä ei ole kovin merkittävä kauppakumppani Kiinalle, vastaus ei olisi venäläistutkijoiden mukaan Venäjälle myönteinen.
Raaka-aineet ovat Venäjän päävientituote (70 prosenttia) Kiinaan. Loppuvuodesta Kiinan osuus oli Venäjän varapääministeri Aleksander Novakin mukaan puolet Venäjän raakaöljyn ja öljytuotteiden viennistä. Knobel ja Firantšuk huomauttavatkin, että raaka-aineet ovat helpommin korvattavissa kuin teolliset tuotteet. Siksi Kiinan riippuvuus Kremlille epäystävällisistä maista on merkittävästi suurempi kuin Venäjästä.
Venäjä puolestaan tuo Kiinasta pääasiassa (61 prosenttia) koneita, laitteita ja ajoneuvoja (salaiset tuoteryhmät pois lukien). Erityinen osuus on henkilöautoilla, joissa kiinalaiset merkit ovat vallanneet Venäjän markkinoilta poistuneiden länsimaisten merkkien osuuden. Venäjän osuus Kiinan henkilöautojen viennistä oli 32 prosenttia ja kuorma-autoista 45 prosenttia, kun vielä kaksi vuotta sitten kummankin osuus oli 12 prosenttia. Loppuvuodesta kiinalaismerkkien osuus Venäjän automyynnistä oli 60 prosenttia. Muissa tuoteryhmissä Venäjän osuus Kiinan viennistä ei nouse yli viiden prosentin.
Venäjän yksipuolisen riippuvuuden Kiinasta ylittää ilmeisesti enää Pohjois-Korea.
