Lojuuko komeroissasi tarpeettomaksi jääneitä vanhoja tavaroita ja vaatteita, joista haluaisit päästä eroon?
Ensisijaisesti tavaroista kannattaa yrittää hankkiutua eroon myymällä ne kirpputorilla tai verkon kauppapaikoilla. Silloin et vain luovu tavaroistasi, vaan saat samalla niistä pienen rahallisen korvauksen.
Jos tavaroiden myyminen tuntuu liian vaivalloiselta tai ne eivät mene millään kaupaksi, vanhat tavarat voi lahjoittaa esimerkiksi paikalliseen kierrätyskeskukseen. Sitä kautta ne voivat löytää tiensä uuteen kotiin ja käyttöön.
Mitä tahansa tavaraa lahjoituspisteelle ei kuitenkaan kannata viedä. Tuotehallintapäällikkö Miia Podworsky Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksesta kertoo, mitkä asiat kannattaa huomioida ennen tavaroiden kierrätykseen viemistä.
– Aivan aluksi tavarat olisi hyvä pakata niin, etteivät ne mene rikki. Lisäksi kannattaa varmistaa, ettei esimerkiksi vaatteiden mukana tule nuppineuloja. Meillä ihmiset avaavat lahjoituspusseja, jolloin voi tulla haavoja käsiin. Nämä asiat olisi hyvä huomioida, Podworsky vinkkaa Verkkouutisille.
Ultrapikamuoti päätyy poltettavaksi
Hän ei halua antaa tiukkoja rajauksia sille, millaiset tavarat ja vaatteet eivät kelpaa kierrätettäväksi. Podworskyn mukaan on kuitenkin tiettyjä tuoteryhmiä, joita ei mielellään tuotaisi kierrätyskeskukseen.
Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee viime aikoina yleistyneen ultrapikamuodin.
– Esimerkiksi Sheinin tuotteet menevät meillä suoraan jätteeksi. Sellaisia emme mielellämme ottaisi lahjoituksina.
Vaikka suomalaiset ovat innostuneet kiinalaisissa verkkokaupoissa myytävästä ultrapikamuodista, ilmiö on Kierrätyskeskuksessa vielä suhteellisen vähäinen.
– Meille tulee viikossa lahjoituksina 20 000 kiloa tekstiiliä. Siitä noin sata kiloa on tällä hetkellä Sheiniä. Eli virta on ainakin vielä pientä, mutta määrä voi mahdollisesti jossain vaiheessa nousta, Podworsky kertoo.
On myös muita tuoteryhmiä, joissa tavaroille ei riitä kysyntää. Yksi esimerkki ovat tietosanakirjat.
– Myös tietokonelaukuista on usein meillä enemmän tarjontaa kuin kysyntää.
Näiden lisäksi Kierrätyskeskus ei ota mielellään vastaan turvatuotteita. Niitä ovat esimerkiksi lasten turvaistuimet, pyöräilykypärät, turvavaljaat ja pelastusliivit.
– Koska emme tunne näiden tuotteiden käyttöhistoriaa tai ikää, emme lähtökohtaisesti jaa näitä edes ilmaiseksi eteenpäin enää, vaan joudumme laittamaan ne jätteeksi, Podworsky toteaa.
Yllättävällä tuotteella riittää kysyntää
Vastaavasti tietyissä tuoteryhmissä kysyntää on huomattavasti enemmän kuin tarjontaa. Podworsky mainitsee esimerkkinä urheiluvälineet ja erilaisen pientavaran, kuten sisustustavarat, lemmikkitarvikkeet tai retkeilyvälineet.
Myös useilla pienillä kodin tavaroilla riittää kysyntää. Kysyttyjen tuotteiden joukosta löytyy yllättäviäkin tuoteryhmiä.
– DVD-, CD- ja vinyylilevyillä on enemmän kysyntää kuin saatavuutta, Podworsky kertoo esimerkkinä.
Siksi vanhoja CD- ja DVD-levyjä ei kannata heittää roskiin, sillä niillä voi riittää vielä kysyntää. Harvinaisemmista julkaisuista ollaan valmiita maksamaan tuntuviakin summia. VU on kertonut arvokkaista CD-levyistä aiemmin tässä jutussa ja arvokkaista DVD-levyistä tässä jutussa. Myös monilla vinyylilevyillä voi olla tuntuvaa keräilyarvoa.
Osa tavaroista ei kelpaa edes ilmaisosastolle
Mitä niille lahjoituksena tulleille tavaroille tapahtuu, jotka eivät kelpaa Kierrätyskeskukselle myyntiin? Niille on tasan kaksi vaihtoehtoa.
– Joko tavarat annetaan ilmaiseksi ilmaisosaston kautta. Jos tuote ei ole käyttökuntoinen, se päätyy poltettavaksi.
Hänen mukaansa kierrätyskeskuksessa lahjoitukset jaetaan aina myynti- ja käyttökuntoisiin. Myyntikuntoiset menevät myytäväksi myymälään, käyttökuntoiset ilmaisosastolle. Mitkä tahansa tavarat eivät kelpaa edes ilmaiseksi annettaviksi.
– Esimerkiksi niitä Sheinin vaatteita ei anneta edes ilmaisosaston kautta. Niissä voi olla kemikaaleja ja muuta sellaista, mitä emme halua antaa eteenpäin edes ilmaiseksi.
Se on osittain tulkintakysymys, millainen tavara on myynti- tai käyttökuntoinen ja mikä ei. Siksi Kierrätyskeskuksessa arviointi on keskitetty erilliseen lajittelukeskukseen, jotta kaikki tuotteet kävisivät läpi samanlaisen laatuarvion.
Käytetyssä tavarassa saa olla käytön jälkiä
Mistä sitten voi päätellä, ovatko omasta kodista löytyvät tavarat kelvollisia kierrätettäväksi? Etenkin, jos vaatteissa ja tavaroissa on käytön jälkiä?
Podworsky muistuttaa, että vaikka tuotteissa olisi kulumia, ne voivat edelleen kelvata kierrätettäväksi.
– Käytetyn tavaran kaupassa tuotteessa saa lähtökohtaisesti olla käytön jälkiä, kunhan se ei ole rikki.
Joissakin tuoteryhmissä tavaroita otetaan vastaan rikkinäisinäkin. Näitä ovat esimerkiksi elektroniikkalaitteet ja polkupyörät. Kierrätyskeskuksella on työntekijöitä, jotka ovat erikoistuneet näiden tuotteiden korjaamiseen.
Tämä on suurin ongelma
Podworskyn mukaan suomalaiset osaavat hyvin arvioida sen, millaiset tavarat ovat kierrätyskelpoisia ja mitkä eivät. Huonokuntoiset tai rikkinäiset lahjoitustavarat eivät ole Kierrätyskeskukselle merkittävä ongelma.
– Mielestäni isompi ongelma on se, että ihmiset eivät tuo vanhoja tavaroita kierrätykseen vaan niiden annetaan lojua kaapeissa. Niistä voisi kuitenkin olla vielä iloa ja hyötyä jollekin.
Isossa kuvassa suomalaiset osaavat kierrättää hyvin. Viime vuosina kierrätyskeskukselle on tullut lahjoituksia noin 4,4 miljoonan kilon edestä vuosittain. Se tarkoittaa noin 130 lavallista päivässä.
– Olen ollut töissä Kierrätyskeskuksella kymmenen vuotta, ja lahjoitusmäärät ovat nousseet joka vuosi, Podworsky kertoo.
Tavaran käyttökelpoisuuden arviointi on osittain makuasia ja jotkut voivat olla tarkempia tavaroiden kunnosta kuin toiset. Podworskyn mukaan hyvä ohjenuora kuitenkin usein on se, että kierrätykseen kannattaa tuoda vain sellaista tavaraa, joka kelpaisi itselleenkin.
LUE MYÖS:
Myytkö paljon tavaraa netissä? Helppo virhe voi johtaa rikosvastuuseen
Maksaisitko 10 euroa tästä? Kierrätyskeskuksen hinnat ihmetyttävät
