Kiellettiinkö sinulta etätyöt? Näillä aloilla se onnistuu silti

Etätyö yleistyi nopeasti koronapandemian myötä 2020-luvun alussa. Vaikka pandemia on ohi ja kokoontumisrajoitukset purettu, monet työntekijät ovat sitkeästi jatkaneet työskentelyä etänä. Huolimatta siitä, että osa työpaikoista on yrittänyt houkutella etätöihin tykästyneitä työntekijöitä takaisin toimistolle. Urakka on osoittautunut helpommin sanotuksi kuin tehdyksi.

Koska monet ovat havainneet etänä työskentelyn sujuvan yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin toimistolla, paluu lähitöihin ei kuulosta houkuttelevalta. Työpaikkojen tiukentuneet lähityösäännöt ovat voineet saada työntekijät jopa pohtimaan työpaikan vaihtoa.

Jos haluat itsellesi ensisijaisesti etätyön, työnhaussa kannattaa kiinnittää huomiota etenkin tiettyihin seikkoihin. Mahdollisuus etätyöskentelyyn riippuu pitkälti ammatista ja työn luonteesta. Kärjistettynä voidaan sanoa, että etänä työskentely on mahdollista sellaisissa työtehtävissä, joita tehdään tietokoneen, verkkoyhteyden ja puhelimen välityksellä.

Työnhakusivusto Duunitorin viestintäjohtajan Aino Salosen mukaan eniten etätyötä on asiantuntijatehtävissä.

– Etätyötä tehdään paljon esimerkiksi it-alalla, myynnissä, konsultoinnissa, taloushallinnossa ja pankkialalla, teollisuuden asiantuntijatehtävissä sekä lakialalla, Aino Salonen kertoo Verkkouutisille.

Useimmiten kuitenkin kyseessä on hybridityö, eli osittainen etätyö. Silloin edes osa työpäivistä pitää siis tehdä toimistolla.

– Kokopäiväisen etätyön tekeminen on lisääntynyt koronakriisistä alkaen, mutta hybridimalli on edelleen yleisempi. Moni työnantaja haluaa siis, että työpaikalla ollaan läsnä esimerkiksi osan viikosta, Salonen huomauttaa.

Joissakin ammateissa työskentely voi silti onnistua täysin etänä. Salonen mainitsee esimerkkinä myynti- ja asiakaspalvelutyön.

– Nykyään myös hallinnollista työtä vaikkapa niin sanottuna virtuaaliassistenttina voi tehdä kokonaan kotoa käsin.

Oma lukunsa ovat ne, jotka tarjoavat palveluitaan yrittäjänä tai niin sanottuna freelancerina. Jos palveluiden tarjoaminen ei vaadi kasvokkaisia kohtaamisia asiakkaiden kanssa, työtä voi vapaasti tehdä etänä.

Pelkkä ammattinimikkeen ja työtehtävien tuijottelu ei kuitenkaan riitä arvioimaan sitä, saako töitä tehdä etänä. Salonen huomauttaa, että alaa ja ammattia enemmän asiaan vaikuttavat työnantajan käytännöt ja odotukset.

– Toiset organisaatiot antavat työntekijöille täyden vapauden päättää työntekopaikkansa, toiset taas vaativat sataprosenttista läsnäoloa, vaikka työtehtävät voisi hoitaa etänä, Salonen toteaa.

Joskus jopa saman työpaikan sisällä etätyön kanssa voi olla täysin erilaisia käytäntöjä eri ryhmien kesken.

– Esimerkiksi jokin työ voi olla itsenäisempää ja vaatia rauhallista ympäristöä, kun taas toisessa tärkeintä on kehittäminen yhdessä kasvokkain.

Etätyön eduksi nimetään usein joustavuus ja mahdollisuus parempaan keskittymiseen. Siksi paluu hälyiseen avokonttoriin ei välttämättä tunnu houkuttelevalta. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Lähihoitaja tai siivooja ei tee etätöitä

Jos haussa on ennen kaikkea etätyö, tietyt ammatit kannattaa pudottaa hakuvaihtoehdoista saman tien pois. Tiiviisti sanottuna tällä tarkoitetaan kaikkea niin sanottua suorittavaa työtä, jota tehdään paikan päällä työpaikalla. Esimerkiksi lähi- tai sairaanhoitaja, järjestyksenvalvoja, varastotyöntekijä tai siivooja ei voi tehdä työtään etänä kotoa käsin.

Suorittavien ammattien lisäksi Salonen mainitsee esimerkkinä tietyt asiantuntijatehtävät, jotka edellyttävät fyysistä läsnäoloa työpaikalla. Näitä ovat esimerkiksi opettaja ja lääkäri.

Myös eri ammattialoja tarkastellessa esiin nousee alat, joilla etätyömahdollisuuksia on muita vähemmän.

– Esimerkiksi ravintola- ja matkailualalla, teollisuudessa, sosiaali- ja terveysalalla, rakennusalalla, turvallisuusalalla, siivouksessa, kaupan alalla sekä asennuksessa, huollossa ja kunnossapidossa on paljon tehtäviä, joita ei voi tehdä etänä, Salonen summaa.

Etätöistä haaveilevan kannattaa rajata tietyt ammattiryhmät pois. Näitä ovat esimerkiksi monet sote- tai turvallisuusalan työpaikat. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Johtajat etäilevät yleensä muita vähemmän

Myös sillä on merkitystä, millaista työtä organisaatiossa tekee. Salonen muistuttaa, että etätyötä hyödyntävissä organisaatioissa on tyypillistä, että johtajat tekevät lähityötä muita työntekijöitä enemmän.

– He [johtajat] saattavat haluta näyttää esimerkkiä lähityön osalta, ja heidän on tärkeää tarjota työntekijöille tukea, joka voi luonnistua paremmin kasvokkain. Myös johdolle olennainen henkilöstön ilmapiirin, tunteiden ja ristiriitojen aistiminen sekä vaikeiden tilanteiden selvittäminen voi sujua paremmin kasvotusten.

Siksi etätyötä rakastavan ei välttämättä kannata hakea johtotason tehtäviä. Yritykselle voi koitua ongelmia, jos esimerkiksi toimitusjohtaja viihtyy etäyhteyksien päässä eikä halua tulla toimistolle.

– Mutta toki on myös monia organisaatioita, joissa johtokin työskentelee pääasiassa etänä, Salonen tuumii.

Ilmoituksessa ei aina kerrota etätyön mahdollisuudesta

Aina työpaikkailmoituksessa ei kerrota suoraan sitä, millaiset organisaation etä- ja lähityökäytännöt ovat. Salosen mukaan ilmoittelussa onkin useita erilaisia käytäntöjä. Tietyt seikat ilmoituksessa yleensä viittaavat siihen, että edes osan työviikosta saa tehdä etänä.

– Esimerkiksi maininta joustavista käytännöistä voi kertoa etä- tai hybridityön mahdollisuudesta. Usein myös kansainvälisesti toimivassa yrityksessä ollaan totuttu etätyöhön. Myös jos työtä kuvaillaan hyvin itsenäisesti tehtäväksi, se voi onnistua etänä, Salonen kertoo.

Jos ilmoituksessa ei mainita etätyöstä mitään, Salonen kannustaa kysymään asiasta suoraan työnantajalta.

– En kuitenkaan kysyisi vain etätyömahdollisuudesta, vaan samalla jotain muuta tehtävästä tai työnantajasta. Silloin vaikuttaa motivoituneemmalta tehtävää kohtaan. Ja tietysti kannattaa aina kysyä jotain sellaista, joka ei selviä työpaikkailmoituksesta, työnantajan nettisivuilta tai googlaamalla, hän vinkkaa.

Salosen mukaan onkin tyypillistä, että etätyökäytännöistä ei ole ilmoituksessa mitään mainintaa tai asiasta on mainittu vain epämääräisesti. Tässä asiassa työnantajilla olisi hänen mukaansa parannettavaa. Asia on nykyajan työelämässä kuitenkin tärkeää monelle työnhakijalle.

– Moni hakija haluaa tietää täsmällisesti, kuinka paljon kyseisessä työssä voi tehdä etätöitä – esimerkiksi jos on oletuksena, että on tietyn määrän päiviä viikossa työpaikalla, Salonen sanoo.

Kaikki työpaikat eivät kerro työpaikkailmoituksissaan etätyökäytännöistä. Silloin asiasta kannattaa kysyä suoraan. LEHTIKUVA / ELSA PAAKKINEN

Johtaako etätöiden kieltäminen irtisanoutumisen aaltoon?

Keskustelu etä- ja lähityöskentelystä on käynyt vilkkaana viime vuosina. Monet työpaikat haluaisivat houkutella työntekijänsä takaisin toimistolle. Samalla etätöihin tottuneet työntekijät ovat huomanneet, että työtehtävät hoituvat yhtä hyvin tai jopa paremmin kotoa käsin. Paluu toimistolle ei kaikkien mielestä tunnu motivoivalta, sillä lähityöskentelyssä aikaa kuluu myös esimerkiksi työmatkoihin. Lisäksi monet työntekijät kokevat avokonttorissa työskentelyn haittaavan heidän keskittymistään töihin.

Kompromissiksi monessa työpaikassa on vakiintunut niin sanottu hybridityö eli etä- ja lähityön yhdistelmä. Silloin työntekijät saavat työskennellä osan työpäivistä etänä, kunhan saapuvat toimistolle sovittuina päivinä.

Työpaikkojen tiukentuneiden etätyömääräysten takia Salonen ei usko siihen, että etätyöskentely tulisi lisääntymään lähitulevaisuudessa enää kasvavissa määrin.

– Ymmärrän kyllä myös työnantajia, jotka näkevät ongelmia etätyössä. Esimerkiksi työyhteisön yhteistyö, luovuus, yhteenkuuluvuus ja kulttuuri voivat kärsiä, jos työntekijät eivät kohtaa ollenkaan kasvokkain. Pahimmillaan etätyö voi ruokkia yksinäisyyttä, joka muutenkin vaivaa nykyaikana monia. Toisaalta joustavuus on tärkeää erilaisissa elämäntilanteissa, etätyö voi mahdollistaa kauempana kasvukeskuksista asumisen sekä moni arvostaa etätyön rauhaa ja keskittymistä.

Hän muistuttaa myös, että etätyön vaikutuksista on ristiriitaisia näkemyksiä ja tutkimustuloksia. Etätyöskentelyn edut ovat riippuvaisia myös työtehtävistä ja työn luonteesta.

Jos työnantajat haluavat työntekijät takaisin toimistolle, mutta työntekijät haluavat tehdä töitä etänä, edessä on ristiriitaongelma. Jos työnantaja alkaa rajoittaa etätyöskentelyn mahdollisuuksia, voivatko työntekijät ikään kuin äänestää jaloillaan ja hakeutua muualle töihin?

Salosen mukaan osan kohdalla voi käydä näin.

– Uskon kuitenkin Duunitorin tutkimustenkin perusteella, että esimerkiksi työn sisältö, johtaminen, palkka ja työpaikan ilmapiiri ovat suurimmalle osalle osaajista etätyötä tärkeämpiä kriteerejä.

Asiasta on olemassa myös erilaisia kyselytuloksia. Erään kyselyn mukaan jopa puolet työntekijöistä vaihtaisi työpaikkaa, jos mahdollisuus etätöihin kiellettäisiin.

Monet työpaikat painottelevat lähi- ja etätyön välillä. Kompromissiksi on tullut molempia yhdistelevä hybridityö. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Vapaa etätyömahdollisuus voi olla myös kilpailuvaltti

Tulevaisuudessa voi syntyä myös tilanne, jossa etätyömahdollisuudesta tulee organisaatiolle kilpailuvaltti osaajien houkuttelussa. Etenkin, jos muut organisaatiot kiristävät lähityövaatimuksiaan. Siksi Salonen suosittelee, että työpaikat viestittäisivät etätyökäytännöistään avoimesti.

– Etenkin jos sopivien osaajien tavoittaminen on vaikeaa, kannattaa myös miettiä etätyökäytäntöjä uusiksi. Etä- tai hybridityöstä kannattaisi sanoa työpaikkailmoituksessa mahdollisimman konkreettisesti, sillä se on tärkeä tieto hakijoille.

Salosen mukaan työnantajilla on tässä paljon parantamisen varaa.

– Tieto myös säästää molempien osapuolen aikaa, kun ne jättävät hakematta, joille kyseessä on ratkaiseva kriteeri. Väärät odotukset etätyön suhteen voivat myös johtaa pettymyksiin.

Työpaikkailmoituksia julkaisevassa Duunitorissa on havaittu myös se, että etätyöt kiinnostavat suomalaisia. Ne työpaikkailmoitukset, joissa etätyö on mainittu jo otsikossa, keräävät runsaasti lukukertoja.

Salosen mukaan tulevaisuudessa voi käydä myös niin, että eri organisaatioiden etätyökäytännöt alkavat poiketa merkittävästi toisistaan. Käytännössä tämä voi näkyä niin, että toiset työpaikat tiukentavat lähityövaatimuksiaan samalla, kun toiset sallivat työntekijöilleen entistä vapaamman etäilyn.

– Jo nyt käytännöt eroavat suuresti eri työpaikkojen välillä. Se käy myös järkeen, koska työt ja organisaatiot ovat erilaisia, Salonen huomauttaa.

LUE MYÖS:
Onko työnantajalla oikeus kieltää etätyöt? Asiantuntija vääntää rautalangasta

Yritykset haluavat työntekijät takaisin toimistolle – tämä virhe voi tulla kalliiksi

Joka toinen vaihtaisi työpaikkaa, jos mahdollisuus etätöihin vietäisiin

Tuottavuus laski etätöiden päättymisen jälkeen