Verkkouutiset ja Nykypäivä on kesän ja syksyn aikana julkistanut useita lähihistorian dokumentteja Vasili Mitrohinin KGB-arkistosta.
Eräällä arkistossa olevalla muistiinpanolla on kylmää sotaa kauemmaksi ulottuvaa historiallisempaa merkitystä. Dokumentti kertoo KGB:n edeltäjän Tsekan ensimmäisestä ulkomaanvakoilijasta.
Venäjänkielisessä dokumentissa lukee käännettynä seuraavaa:
”Aleksei Frolovitš Filippov, syntynyt vuonna 1870, koulutukseltaan juristi, työskennellyt Sytina-kustantamossa, julkaissut Moskovassa aikakauslehteä ”Russkoje Obozrenie”, sanomalehteä ’Revelskije izvestija’ ja vuodesta 1912 Petrogradissa sanomalehteä ’Dengi’.
Dzeržinski rekrytoi Filippovin vuonna 1917. Filippov on kertonut salaisesta yhteistyöstään Tšekan kanssa seuraavaa: ”sovin antavani ilmaiseksi – ilman palkkiota – kaikki tiedot, jotka satuin kuulemaan liike-elämän ja pankin sekä osittain konservatiivien piireissä”.
Hänet lähetettiin Suomeen peitetehtävissä muka journalistina ja liikemiehenä, jotta hän voisi kerätä poliittisia tietoja sekä tietoja saksalaisten aikeista ja Mannerheimin hallinnosta sekä tutkia venäläisen laivaston merimiesten mielialoja ja aluksia.
Tsentrabalt sijaitsi tuolloin Helsingissä.
Tämä on toistaiseksi ensimmäinen tunnettu Tšekan salaisen agentin rajan toisella puolella laadittu yhteenveto tiedustelua varten.
Vuoden 1918 tammi–maaliskuussa Filippov matkusti muutaman kerran Suomeen.
Samana vuonna Petrogradin tilapäiskomissio kuitenkin pidätti agentin, eikä hänestä ole sen koommin kuultu.”
Dokumentissa mainittu Feliks Dzerdzinski, Rauta-Feliks, oli KGB:n edeltäjän Tsekan perustaja.
Tsentrabalt oli Venäjän Itämeren laivaston tukikohta.
Aleksei Filippovin päätehtävänä Suomessa oli seurata maahan tullutta ja valkoisten päälliköksi noussutta Gustaf Mannerheimia. Filippovin tuli selvittää hänen saksalaisyhteyksiään ja venäläissotilaiden mielialoja Suomessa.
Aleksei Filippovin kerrotaan palanneen kiireesti Neuvosto-Venäjälle huhtikuussa 1918, kun saksalaiset nousivat maihin Suomeen ja valkoisten voitto alkoi olla selvää.
Kesäkuun 1918 alussa paikallinen Pietarin Tsekan johtaja Moisei Uritski pidätti Filippovin. Dzerdzinski raivostui ja kieltäytyi antamasta miehensä papereita. Filippov pysyi pidätettynä.
Elokuussa 1918 vallankumousjohtaja V.I. Lenin yritettiin murhata Pietarissa. Samana päivänä toisessa tapauksessa Uritski ammuttiin.
Tästä seurasi ensimmäinen punaisen terrorin aika, kun paranoidisti kostamaan ryhtynyt Tseka teloitti satoja uhreja. Lenin pyysi julkisia teloituksia.
Aleksei Filippov oli yksi tapetuista. Hänen kohtalokseen ei tullut Suomen vakoilu vaan ”porvarillinen” tausta lehtikustantajana, jonka vuoksi hän oli vallankumousväen silmissä kansan vihollinen.
