Eduskuntavaalit käytiin 14. huhtikuuta 2019. Viisi eniten ääniä saanutta olivat Jussi Halla-aho (30 596 ääntä, PS Helsinki), Li Andersson (24 542, vas Varsinais-Suomi), Antti Häkkänen (20 234, kok Kaakkois-Suomi), Pekka Haavisto (20 163, vihr Helsinki) ja Elina Lepomäki (19 292, kok Uusimaa).
Puoluejohtajat ja esimerkiksi entiset presidenttiehdokkaat luonnollisesti yltävät lähes aina ääniharaviksi. Jos äänestäjä haluaa äänestää jotain puoluetta, voi olla niin, ettei kyseisessä vaalipiirissä oikein olekaan muuta hyvää vaihtoehtoa kuin tuo kärkinimi. Hän kahmii äänet – mutta huomaamatta voi jäädä, että puolueen kokonaismenestykselle se ei välttämättä ole hyvä tilanne.
Jos puoluejohtajia ja vastaavaa raskainta sarjaa ei huomioi, ketkä olivat 2019 eduskuntavaaleissa äänestäjien suurimpia uudempia suosikkeja?
Eri kokoisten vaalipiirien ehdokkaiden äänimäärien ja osuuksienkin vertailu toisiinsa voi olla hyödytöntä. Pienessä vaalipiirissä, jossa on vähän ehdokkaita, saa suhteellisesti enemmän ääniä. Listat ovat erilaisia. Suurten kaupunkien suosikit saavat suurimpia äänisaaliita. Ja toisaalta, esimerkiksi Uudellamaalla on paljon enemmän ehdokkaita ja siksi myös enemmän äänten hajontaa kuin vaikkapa Satakunnassa ja Lapissa.
Voi kuitenkin yrittää tarkastella ehdokkaita, jotka saivat vaalipiirissään suurimman prosenttiosuuden kaikista annetuista äänistä.
Eduskuntavaaleissa 2019 he olivat:
Ehdokas Prosenttiosuus vaalipiirin äänistä (Äänimäärä, puolue)
Helsinki
Jussi Halla-aho 7,9 (30 596, PS)
Pekka Haavisto 5,2 (20 163, vihr)
Ben Zyskowicz 3,3 (12 556, kok)
Uusimaa
Elina Lepomäki 3,5 (19 292, kok)
Kai Mykkänen 2,6 (14 226, kok)
Antti Lindtman 2,7 (14 541, sd)
Varsinais-Suomi
Li Andersson 8,9 (24 542, vas)
Ville Tavio 5,4 (14 957, PS)
Petteri Orpo 3,9 (10 792, kok)
Satakunta
Laura Huhtasaari 10,4 (12 991, PS)
Kristiina Salonen 8,4 (10 430, sd)
Krista Kiuru 6,6 (8 281, sd)
Ahvenanmaa
Mats Löfström 84,5 (11 051)
Häme
Ville Skinnari 4,0 (8 319, sd)
Lulu Ranne 3,8 (7 812, PS)
Sanni Grahn-Laasonen 3,6 (7 419, kok)
Pirkanmaa
Sanna Marin 6,4 (19 088, sd)
Sami Savio 3,7 (11 112, PS)
Ilmari Nurminen 3,2 (9 712, sd)
Kaakkois-Suomi
Antti Häkkänen 8,3 (20 234, kok)
Juho Eerola 4,3 (10 441, PS)
Sirpa Paatero 3,2 (7 864, sd)
Savo-Karjala
Sari Essayah 5,6 (12 397, kd)
Marko Kilpi 4,2 (9 208, kok)
Hannakaisa Heikkinen 4,1 (8 986, kesk)
Vaasa
Anna-Maja Henriksson 5,8 (14 545, r)
Mauri Peltokangas 5,2 (13 114, PS)
Jutta Urpilainen 4,4 (11 010, sd)
Keski-Suomi
Riitta Mäkinen 5,8 (8 916, sd)
Anne Kalmari 5,3 (8 192, kesk)
Teuvo Hakkarainen 5,2 (8 036, PS)
Oulu
Juha Sipilä 6,4 (16 688, kesk)
Hanna Sarkkinen 4,3 (11 153, vas)
Tytti Tuppurainen 3,6 (9 404, sd)
Lappi
Katri Kulmuni 8,4 (8 423, kesk)
Johanna Ojala-Niemelä 6,7 (6 719, sd)
Mikko Kärnä 6,5 (6 480, kesk)
Kun puoluejohtajat ja muut kärkipoliitikot sivuuttaa, nousee näistä suhteellisista ääniharavista lisätarkastelussa muutamia yli muiden.
Heitä ovat esimerkiksi SDP:ssa Rauman Kristiina Salonen, PS:ssa Kaustisten Mauri Peltokangas, kokoomuksessa Mäntyharjun Antti Häkkänen ja keskustassa Katri Kulmuni – joka ei vielä vaaleissa ollut puoluejohtaja. Häkkänen ja Kulmuni tosin olivat puolueidensa varapuheenjohtajia.
Mikä oli kovin suoritus?
Vaalien alla SDP:n vt. puheenjohtajana toiminut Sanna Marin sai 19 088 ääntä ja oli SDP:n valtakunnallinen ääniharava. Hänen äänistään 10 693 tuli kotipaikkakunnalta Tampereelta.
SDP:ssa seuraavaksi eniten keräsivät Uudenmaan Antti Lindtman, 14 541 ääntä, ja puheenjohtaja Antti Rinne, joka sai Uudeltamaalta 12 110 ääntä.
Edellä olevasta taulukosta näkyy, että SDP:n suhteelliset ääniharavat kuitenkin olivat Satakunnan Kristiina Salonen, Lapin Johanna Ojala-Niemelä ja Satakunnan Krista Kiuru.
PS:n suhteelliset ääniharavat olivat järjestyksessä Laura Huhtasaari, Jussi Halla-aho, Ville Tavio, Mauri Peltokangas ja Teuvo Hakkarainen. Halla-aho oli maan äänikuningas 30 596 äänellä.
PS:ssa Vaasan vaalipiirin Mauri Peltokankaan saavutus 13 114 äänellä pistää silmään. Ainutlaatuista oli se, että hän oli ensimmäistä kertaa ehdolla.
Koko vaalien ällistyttävimmän suorituksen saattoi silti tehdä kokoomuksen Antti Häkkänen.
Antti Häkkänen sai 2015 vaaleissa 6 216 ääntä, mutta vaaleissa 2019 peräti 20 234 ääntä. Äänistä vain 866 eli vain 4,2 prosenttia tuli hänen pieneltä kotipaikkakunnaltaan Mäntyharjulta.
Vertailun vuoksi: SDP:n Kristiina Salosen 10 430 äänestä 6 215 eli noin 60 prosenttia tuli kotoa Raumalta ja Katri Kulmunin 8 423 äänestä 2 555 eli yli 30 prosenttia tuli kotoa Torniosta.
Juha Sipilän äänet puolittuivat
Kokoomus menetti kannatusta koko maassa 1,2 prosenttiyksikköä, mutta Antti Häkkäsen Kaakkois-Suomessa kokoomus nosti kannatustaan 2,2 prosenttiyksikköä. Häkkäsen Mäntyharjulla kokoomus sai 27,7 prosenttia äänistä, kun eduskuntavaaleissa 2011 kokoomuksen kannatus Mäntyharjulla oli 12,8 prosenttia.
Muista kokoomuslaisista herättävät huomiota esimerkiksi Elina Lepomäen, Marko Kilven, Sanni Grahn-Laasosen ja Paula Risikon saaliit. Elina Lepomäki oli suuren Uudenmaan äänikuningatar ja Häkkäsen ohella selvästi eniten ääniä kerännyt kokoomuslainen.
Marko Kilpi oli ensikertalainen ilmiö Savo-Karjalassa. Toiseksi menestynein kokoomuksen ensikertalainen oli Tampereen Anna-Kaisa Ikonen 9 101 äänellä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin hurjasta 24 542 äänestä 13 230 tuli kotipaikkakunnalta Turusta.
Keskusta kärsi eduskuntavaaleissa 2019 niin rajun tappion, että sen menestyneimmätkään poliitikot eivät pärjää vertailuissa. Esimerkiksi puoluejohtaja Juha Sipilä sai 2015 Oulun vaalipiiristä 30 758 ääntä, mutta nyt 2019 vaaleissa enää 16 688 ääntä. Katri Kulmuni sai 2015 Lapista 9 702 ääntä ja 2019 hän sai Lapista 8 423 ääntä.
Ahvenanmaan Mats Löfström sai 84,5 prosenttia kaikista Ahvenanmaan vaalipiirissä annetuista äänistä.