SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen jatkaa valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) kritisointia siitä, että Saarikko allekirjoitti kahdeksan muun EU-maan kanssa kannanoton EU:n talouskurisääntöihin palaamisesta.
– Tämä on paitsi epärealistista, myös politiikkaa, joka heikentäisi tulevaa kasvunäkymäämme, Matias Mäkynen kirjoittaa Twitterissä.
Myös SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja on paheksunut Saarikon toimintaa ja Suomen mukanaoloa kannanotossa. Tuomiojan mielestä ”Suomi on eksynyt väärään joukkoon, kun valtiovarainministeri on laittanut nimensä ns. ”nuukien maiden” tiukkaa kiristyspolitiikkaa vaativan ja Euroopan kasvun ja työllisyyden vaarantavan kahdeksan EU-maan kirjeeseen”.
Mäkysen mukaan asiasta ei käyty keskustelua eikä linjattu viime keskiviikkona eduskunnan suuren valiokunnan kokouksessa.
– Kysymys kuuluu, onko Suomi jarruttaja vai rakentaja. Yritämmekö pysäyttää maailmalla tapahtuvaa muutosta, vai tuommeko omia rakentavia ehdotuksia pöydälle, Mäkynen näkee.
Järkevämmät säännöt subjektiivinen käsite
Mäkysen mukaan keskustan kansanedustaja Joonas Könttä yhdisti Ylen A-studiossa EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen yhteisvastuun lisäämiseen.
– On mahdollista nähdä asia päinvastoin. Järkevämmät säännöt lisäävät talouspolitiikan itsenäisyyttä jäsenmaissa, Mäkynen näkee.
– ”Järkevämmät” säännöt on tietysti melko subjektiivinen käsite, Könttä toteaa.
Köntän mielestä Suomen pitkän linjan edistäminen velkamaltin osalta unionissa on ”fiksua ja eduskunnan kannan mukaista”.
– Suomen mukana olo ns. nuivan nelikon yhteiskirjeessä on meille sopiva viiteryhmä ja jatkaa sitä pitkää linjaa, jota Suomi on EU:ssa edistänyt. Yhteiset taloussäännöt ovat kaikkien jäsenvaltioiden etu ja auttavat varautumaan myös uusiin kriiseihin, Könttä kirjoittaa Twitterissä.
”Ettekö näe, mihin suuntaan EU saattaa luisua?”
Köntän mukaan kannanotto noudattaa eduskunnan linjauksia ja vaatimuksia Suomen EU-talouspolitiikalle. Myös Annika Saarikon mukaan kannanotto on linjassa hallituksen EU-selonteon, Suomen eduskunnan suuren valiokunnan sekä valtiovarainvaliokunnan keväällä antamien evästysten kanssa.
Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska ihmettelee demareiden hermostumista Suomen mukanaolosta kannanotossa.
– Miksi demarit nousevat varpailleen, kun EU-tasolla vaaditaan yhteisiä pelisääntöjä, kestävää talouspolitiikkaa ja velkatasojen alentamista? Tarvitsemme vielä laajemman joukon maita tueksemme. Ettekö te näe Matias Mäkynen, mihin suuntaan EU saattaa luisua, Ovaska kysyy.
Asiasta ei käyty keskustelua tai linjattu myöskään viime keskiviikon eduskunnan suuren valiokunnan kokouksessa.
Kysymys kuuluu, onko Suomi jarruttaja vai rakentaja. Yritämmekö pysäyttää maailmalla tapahtuvaa muutosta, vai tuommeko omia rakentavia ehdotuksia pöydälle. 7/
— Matias Mäkynen (@matiasmakynen) September 15, 2021
”Järkevämmät” säännöt on tietysti melko subjektiivinen käsite. Suomen pitkän linjan edistäminen velkamaltin osalta unionissa on fiksua ja eduskunnan kannan mukaista. Mitä enemmän saamme samanmielisiä maita yhteistyöhön kanssamme, sen parempi Suomelle. https://t.co/q9sHAy80Z3
— Joonas Könttä (@joonaskontta) September 16, 2021
Tämä noudattaa myös eduskunnan linjauksia ja vaatimuksia Suomen EU-talouspolitiikalle. Ennakkovaikuttaminen on tärkeä osa aktiivista EU-politiikkaa. 2/2
— Joonas Könttä (@joonaskontta) September 16, 2021
Miksi @Demarit nousevat varpailleen, kun EU-tasolla vaaditaan yhteisiä pelisääntöjä, kestävää talouspolitiikkaa ja velkatasojen alentamista? Tarvitsemme vielä laajemman joukon maita tueksemme. Ettekö te näe @matiasmakynen, mihin suuntaan EU saattaa luisua? #eu #talous #politiikka https://t.co/UnD9MnOwqu
— Jouni Ovaska (@JouniOvaska) September 16, 2021