X
SULJE MAINOS
SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Erkki Tuomioja paheksuu Annika Saarikkoa – ”eksynyt väärään joukkoon”

Suomi on mukana kahdeksan EU-maan kannanotossa, jossa vaaditaan kestävää julkista taloutta.

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja paheksuu sitä, että valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on allekirjoittanut kahdeksan EU-maan yhteisen kannanoton, jossa valtiovarainministerit ottivat kantaa julkisen talouden kestävyyden puolesta ja olivat huolissaan liiallisesta velkaantumisesta.

Suomen ohella kannanotossa ovat mukana Itävalta, Hollanti, Ruotsi, Tanska, Tsekki, Slovakia ja Latvia, ja se on koottu Itävallan aloitteesta.

– Nyt on Suomi eksynyt väärään joukkoon, kun valtiovarainministeri on laittanut nimensä ns. ”nuukien maiden” tiukkaa kiristyspolitiikkaa vaativan ja Euroopan kasvun ja työllisyyden vaarantavan kahdeksan EU-maan kirjeeseen, Erkki Tuomioja kirjoittaa Facebookissa.

Tuomioja kysyy, haetaanko kannanotolla etäisyyttä Saksaan, joka ei allekirjoittajiin hänen mielestään onneksi kuulunut.

– Olisi mielenkiintoista tietää, miten kirjeen allekirjoituspäätös syntyi ja onko suuri valiokunta käsitellyt tätä, Tuomioja toteaa.

Komission neuvoteltava kaikkien jäsenmaiden kanssa
Valtiovarainministeri Annika Saarikko. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Saarikon mukaan kannanotto on linjassa hallituksen EU-selonteon, Suomen eduskunnan suuren valiokunnan sekä valtiovarainvaliokunnan keväällä antamien evästysten kanssa.

– Kannanotossa painotetaan jäsenmaiden julkisen talouden kestävyyttä ja sen luoman talouspoliittisen liikkumavaran merkitystä sekä tavoitetta korkeiden velkatasojen alentamisesta. Lisäksi siinä ilmaistaan valmius sääntökehikkojen yksinkertaistamiselle, Saarikko kirjoittaa kolumnissaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla.

Valtiovarainministerin mukaan kannanotossa on myös viesti komissiolle, ettei sen tule antaa lainsäädäntöehdotusta käymättä ensin laajoja konsultointeja kaikkien jäsenvaltioiden, eikä ainoastaan Italian, Ranskan ja Saksan kanssa.

Saarikon mukaan julkisuudessa on ennakoitu, että komissio tulee Ranskan, Italian ja muutaman muun eteläisen Euroopan maan tukemana esittämään EU:lle uusia finanssipoliittisia sääntöjä, joilla ”padot velkaantumiselle avattaisiin”. Komission esitystä odotetaan keväällä 2022.

Kunkin maan vastattava omista veloistaan

Koronakriisin seurauksena velkatasot ovat EU-jäsenmaissa nousseet keskimäärin 15 prosenttia. Saarikon mielestä jäsenmaiden velkatason hyppy ylöspäin koronakriisin takia ei voi tarkoittaa sitä, että koko sääntökirja pitäisi heittää roskakoriin.

– Keskeinen kysymys on, millaiset uudet säännöt ovat uskottavia ja toimeenpantavissa sekä tukevat kestävän julkisen talouden polulle paluuta kaikissa jäsenmaissa. Ilman muuta tähän kuuluvat menokuri, vahvan, pitkäjänteisen talouskasvun vauhdittaminen sekä rakenteelliset uudistukset. Näin sekä meillä että muualla, Saarikko linjaa.

– Minulle velkasääntöjen puolustaminen ei tarkoita sitä, ettei jäsenvaltio voisi ottaa velkaa. Velanoton tulee kuitenkin tapahtua yhteisesti sovittujen sääntöjen puitteissa ja huomiota on myös kiinnitettävä siihen, mihin tarkoitukseen velkaa otetaan. Kunkin maan tulee vastata omista veloistaan, Saarikko jatkaa.

Tuomiojan näkemyksistä ja Saarikon allekirjoittamasta kannanotosta kertoi ensin Helsingin Sanomat.

 

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt