Kansanedustaja Joonas Könttä (kesk.) jätti tiistaina 9. elokuuta kirjallisen kysymyksen hoitajamitoitukseen liittyen ja ehdotti hoitajamitoituksen lykkäämistä, johon ministeri Aki Lindén (sd.) vastasi myönteisesti jo samana päivänä.
– Ministeri Lindénin vastaus antaa toivoa poliittisen realismin tajusta, kuten myös muiden hallituspuolueiden kannanotot Ylellä 11.8. Kokoomuksen Petteri Orpo antoi myös kriittisen arvion hoitajamitoituksesta HS:n haastattelussa.
– Vanhustenhoiva, hoitajakriisi ja koko terveydenhuoltomme on niin tärkeä asia, että olisi hyvä jos tässä tehtäisiin parlamentaarista yhteistyötä yli hallitus-oppositio -rajojen. Tätä tukee myös tosiasiat: seuraava hallitus aloittaa jo alle vuoden päästä ja parlamentaarinen sopu takaisi sen, että nyt tehtävät päätökset ja työ jatkuisi sujuvasti vaalien jälkeen. Toivottavasti hallitus pyytää tässä asiassa opposition talkoisiin, Könttä sanoo tiedotteessaan.
– Pitkälti asia on nyt pääministeripuolue SDP:n ja pääministeri Sanna Marinin käsissä. Tunnustetaanko realiteetit ja otetaanko myös oppositio mukaan, Könttä kysyy.
Kansanedustajan mukaan hoitajamitoituksen nosto 1.4.2023 on ajamassa vanhustenhoivaamme entistä suurempiin vaikeuksiin.
– Montako hoivapaikkaa Suomessa joudutaan sulkemaan, jos 1.4.2023 voimaan tuleva vaatimus 0,7 hoitajamitoituksesta astuu voimaan, hän toteaa.
0,7 hoitajamitoitus vuonna 2023 on toteutettavissa Valviran kesäkuisessa tulkintaohjeessa esitetyllä tavalla. Aiemmin yksi hoiva-avustaja 15 vanhusta kohti, ensi vuonna kaksi hoiva-avustajaa 10 vanhusta kohti. Ihminen on tärkein, mutta numerotkin pitää osata.
— Aki Linden (@LindenAki) August 12, 2022
