Keskustan aluekehitystyöryhmä kantaa huolta Suomen kyläkauppojen tilanteesta. Ryhmän mukaan monet maaseutukylät ja jopa itsenäiset kunnat ovat menettäneet ainoat kauppansa, kun uutisissa kerrotaan samaan aikaan kaupan suurten toimijoiden erinomaisista tuloksista. Keskustan aluekehitysryhmä arvioi, että keinoja kyläkauppojen toiminnan tukemiseen riittää, eivätkä ne edes maksa paljon.
Ryhmä kertoo tiedotteessaan, että Vanhasen I hallitus uudisti lainsäädäntöä ja otti käyttöön kyläkauppojen investointituen vuonna 2004. Tuella autettiin kyläkauppoja toimitilojensa, kylmäkalustonsa ja vastaavien uudistamiseen. Tukea myönnettiin vuosittain noin 1,5 – 2,0 miljoonaa euroa. Sitä myönnettiin kaupunki- tai kuntakeskuksen ulkopuolella sijaitseville alle 2 miljoonan euron liikevaihdon kaupoille.
Enimmillään tuki oli 40 prosenttia puheena olevista kustannuksista ja vuosittain sitä myönnettiin noin 20 -35 kyläkaupalle. Keskimäärin tuen suuruus oli muutama kymmenentuhatta euroa kauppaa kohti.
”Investointituki ei pelastanut kaikkia kyläkauppoja. Mutta lähes 200 kyläkauppaa se auttoi, kunnes Kataisen hallitus lopetti kyläkaupan tuen kokonaan vuonna 2012. Sen jälkeen kyläkauppojen määrän on vähentynyt noin 250:een, kun luku vuosituhannen vaiheessa oli noin 800”, keskustan ryhmä laskee.
Samaan aikaan kun Kataisen hallitus lakkautti Suomessa kyläkauppojen tuen, Ruotsi otti käyttöön ”haavoittuvilla haja-asutusalueilla sijaitseville pienille kaupoille” myönnettävän suoran toimintatuen (ns. SGEI-tuen). Sitä myönnetään kauppaa kohti korkeintaan 300 000 kruunua vuodessa. Ruotsi käyttää siihen noin 3 miljoonaa euroa vuodessa.
”Yritys voi perustellusti sanoa, että sen tehtävänä ei ole ylläpitää kannattamatonta kauppaa. Valtion tehtävä on katsoa asiaa laajemmin. Kaupan peruspalveluiden pitää olla kohtuudella ihmisten saatavilla. Lisäksi kyläkaupoilla on ympäri Suomen tärkeä merkitys asukkaiden kohtaamispaikkana ja paikkakunnan elinvoiman tukijalkana.”
”Keskustan aluekehitystyöryhmän mielestä valtion pitäisi ottaa uudelleen käyttöön kyläkauppojen tuki. Vaihtoehdot olisivat investointituki aiemman mallin mukaan tai toimintatuki Ruotsin uuden menettelyn mukaan. Sen rahoitukseen on erilaisia vaihtoehtoja, myös kaupan itsensä rahoittamia”, aluekehitysryhmä linjaa.
Keskustan aluekehitysryhmää johtaa kansanedustaja Mauri Pekkarinen, joka on myös yritystukien uudistamista pohtivan parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja.
