Suomessa ei ole yksityistetty yhtään kunnallista vesihuoltolaitosta. Tähän asti se ei olisi ollut mahdollista. Hallitus teki esityksen, joka tekisi sen mahdottomaksi, vähintään puolet laitoksesta pitäisi jäädä kunnan omistukseen. Hyvä uudistus, joka varmisti nykytilanteen jatkumisen.
Oppositio alkoi huudon.
”Hallitus mahdollistaa vesivarojen myynnin sijoittajille”. ”Suomen vesivarat luovutetaan ulkomaalaisille” ynnä muuta.
Kannatusahdingossa, tälläkin vuosituhannella kolme vaalikautta suurimpana puolueena ollut, nyt neljänneksi vajonnut keskusta ei häpeillyt (tai mistä minä sen tiedän, ehkä joku siellä). Tuota perusteetonta, takuulla tietoista valesanomaa, alettiin levittää niin sosiaalisessa mediassa kuin eittämättä myös tupailloissa, joita entisestä rapistunut kenttä vielä tosiuskovaisilleen jossakin järjestää.
Tuo operaatio ei oikein tainnut purra. Keskustan kannatus pysyi, vähän edestakaisin värähdellen 12 prosentin kahta puolen. Hallitus antoi onneksi uuden mahdollisuuden tosiasioiden joustavaan tulkintaan, jota valehtelemiseksi voisi kutsua.
Hallitus alkoi lakkauttaa sairaaloita, näin antoi oppositio ymmärtää.
Suomessa on useita sairaaloita, joissa yöpäivystyksen kalliit ylläpidot tulevat kovin harvoin käyttöön. Hallitus teki esityksen noiden resurssien ihmisiä paremmin hyödyttävästä käytöstä.
Kaikki sairaalat jatkavat, niitä ei pureta eikä edes toimintaa lakkauteta, elleivät monin paikoin keskustajohtoiset sote-alueet niin päätä.
Sairaaloista, joita päätös koskee, osa oli nimenomaan keskustan valta-alueilla. Etenkin eduskuntavaaleissa keskusta menetti niissä paljon perussuomalaisille. Keskusta on helposti pystynyt osoittamaan näiden silloisen kampanjan rakentuneen katteettomille lupauksille ja turhille uhkakuville ja hyvä niin.
Siitä en ole ihan varma, kannattaako siitä noin paljon ottaa mallia.
