Keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoima on romahtanut alimmilleen 15 vuoteen. Asia ilmenee Veronmaksajien keskusliiton tuoreesta laskelmasta.
– Inflaatio laukkaa ja tuloverotuksen lievä kiristyminen kaivaa tänä vuonna kuoppaa vielä hiukan syvemmäksi, Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kommentoi sosiaalisen median palvelu X:ssä.
Jotta keskituloisen, 3 843 euroa kuukausipalkkaa vuonna 2023 ansaitsevan tulot riittäisivät samaan kuin vuosikymmenen alussa, tarvitsisi hän noin 2 000 euroa enemmän nettona rahaa käteen vuoden aikana. Tämän verran ostovoima on leikkaantunut euroissa.
Keskituloisen palkansaajan ostovoima oli edellisen kerran tätä vuotta matalampi 15 vuotta sitten vuonna 2008.
Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola muistuttaa katsauksessaan, että nettopalkan ostovoimaan vaikuttaa reaalipalkkojen, eli palkkojen ja hintojen kehityksen lisäksi palkkaverotus.
– Valtiovarainministeriö on arvioinut viimeisimmässä ennusteessaan (15.6.2023) ansiotason olevan tänä vuonna 4,8 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2022. Luku pitää sisällään sekä sopimuskorotukset että palkkaliukumat. Nimellinen ansiotason nousu on suhteellisen korkea aiempiin vuosiin verrattuna, Kirkko-Jaakkola toteaa.
Vielä enemmän aiemmasta kehityksestä poikkeaa tämän ja viime vuoden kuluttajahintojen nousu. Kuluttajahinnat olivat viime vuonna 7,1 prosenttia edellisvuotta korkeampia ja tänä vuonna niiden ennakoidaan nousevan yhä vielä noin kuusi prosenttia.
– Jos kuluttajahintaindeksi pysyisi loppuvuoden kesäkuun tasolla, eli yleinen hintataso ei enää lainkaan nousisi, koko vuoden osalta hintaindeksi olisi juurikin kuusi prosenttia vuoden 2022 tasoa korkeampi.
Velkaisten kotitalouksien ostovoima kärsii eniten
Viime aikoina kuluttajahintaindeksiä on nostanut Kirkko-Jaakkolan mukaan muun muassa lainakorkojen nousu, joka on seurausta Euroopan keskuspankin inflaation hillintään tähtäävästä rahapolitiikasta.
– Vaikka kyse ei ole varsinaisesta inflaatiosta, se syö kotitalouksien ostovoimaa siinä missä muukin hintatason nousu. Toki eri hintojen tapaan sekin kohdistuu eri tavalla eri kuluttajiin: velkaisten kotitalouksien ostovoima kärsii eniten, mutta velattomien rahoitusvarallisuutta omaavien kotitalouksien ostovoimaa se voi etenkin pidemmällä aikavälillä kasvattaa tulojen kautta.
Reaalipalkkojen muutos kertoo, miten palkat muuttuvat suhteessa hintoihin. Nyt kun hintojen nousu on ollut keskimääräisen palkkatason nousua suurempi, reaalipalkat ovat laskeneet. Reaalipalkkojen muutos ei Kirkko-Jaakkolan mukaan kerro kuitenkaan vielä nettopalkan ostovoiman muutosta, sillä siihen vaikuttaa myös tuloverotus.
Vuonna 2021 palkansaajan veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut nousivat, mikä söi palkansaajan käteen jäävää tuloa ja leikkasi hieman palkansaajan ostovoimaa. Vastaavasti vuonna 2022 maksut laskivat, minkä takia ostovoima ei leikkaantunut yhtä paljoa kuin reaalipalkat.
– Kuluvalle vuodelle veroprosentit nousevat, osin veronluonteisten sosiaalivakuutusmaksujen ja osin matalaksi jääneen verotuksen indeksitarkistuksen takia (progressiivisessa tuloverotuksessa verotusta on vuosittain tarkistettava, jottei pelkkä yleinen ansiotason tai hintatason nousu nosta tuloveroprosenttia vuodesta toiseen), Kirkko-Jaakkola kertoo.
– Eli tänä vuonna palkan ostovoimaa syö sekä reaalipalkan heikkeneminen että tuloverotuksen kiristyminen, hän kiteyttää.
Vuodelle 2024 ansiotason kasvuksi valtiovarainministeriö (15.6.2023) ennustaa 3,6 prosenttia ja kuluttajahintojen nousuksi 2,4 prosenttia. Reaalipalkat nousisivat täten reilun prosentin.
– Mikäli hallitusohjelman yleinen -405 miljoonan euron ansiotuloverokevennys toteutuisi heti ensimmäisenä vuonna ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu alenisi, palkkaverojen keveneminen nostaisi nettopalkan ostovoiman kasvun kahden prosentin tuntumaan em. reilun prosentin reaalipalkan nousulla, Kirkko-Jaakkola toteaa.
Kuuden prosentin ostovoiman romahduksen umpeen kurominen vaatii hänen mukaansa kuitenkin useamman vuoden ajan vahvaa reaalipalkan kasvua, mikäli tuloverotus ei kevene enempää.
Keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoima on romahtanut alimmilleen 15 vuoteen.
Inflaatio laukkaa ja tuloverotuksen lievä kiristyminen kaivaa tänä vuonna kuoppaa vielä hiukan syvemmäksi.
Veronmaksajien @veroekonomisti katsaus: https://t.co/pi2TZqOane pic.twitter.com/WsVBOMcro1
— Teemu Lehtinen (@TeemuTLehtinen) August 8, 2023
