Suomessa asunnon vaihtoa häiritsee varainsiirtovero, erityisesti omakotikiinteistöjen osalta, toteavat Kiinteistönvälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson ja hallituksen puheenjohtaja Jukka Rantanen.
– Miksi myydä vanha talonsa, jos uuden hankinnan päälle joutuu maksamaan veroa neljä prosenttia ostohinnasta? Omakotitalossa, joka on 300[nbsp]000 euron arvoinen, vero on 12[nbsp]000 euroa, kaksikko kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.
Hallitus on ilmoittanut aikovansa huolehtia asuinolojen myönteisestä kehityksestä koko Suomessa.
– Nyt olisikin oikea aika markkinaehtoisen kehittymisen vauhdittamiseen, Mickelsson ja Rantanen toteavat.
Heidän mukaansa hyvin aloitettu asuntopolitiikan uudistamistyö uhkaa kuitenkin tyssätä hallituksen valmisteilla olevassa selonteossa.
– Parlamentaarisessa työryhmässä syksyllä sovittu asteittainen varainsiirtoverosta luopuminen olisi todellinen teko asuntomarkkinoiden tervehtymisessä.
Mickelssonin ja Rantasen mukaan kauppa käy yhä kiivaana siellä, missä ihmisiä asuu tiiviisti. Pääkaupunkiseudun vetovoima ei ole katoamassa mihinkään, eikä muidenkaan suurten kaupunkien.
Alkuvuonna nähty aktiivisuus asuntomarkkinoilla on ollut kolmen tekijän summa.
– Pankeilla on yhä intoa lainoittaa asuntokauppoja. Kuluttajien luottamus omaan talouteen on Tilastokeskuksenkin mukaan yhä hyvä. Sopeutuminen tilanteeseen tuo lisää varmuutta myös tulevaisuuteen, kaksikko kirjoittaa.
– Varainsiirtovero on jarru asuntomarkkinoilla myös isoissa kaupungeissa, joissa varallisuuden jakautuminen on yhtä todellista kuin muualla Suomessa.
Mickelssonin ja Rantasen mukaan nuoren perheen pohdintaa ohjaa se, pitäisikö heti ostaa kauempaa isompi talo ja kakkosauto. Vai voisiko ostaa ensin nykytilanteeseen ja taloudenkin kannalta sopivamman ratkaisun läheltä keskustaa ja muuttaa sitten myöhemmin isompaan asuntoon?
– Jälkimmäisessä vaihtoehdossa syntyy kahdet varainsiirtoverot maksettavaksi, eikä sekään innosta.
– Tästä lisähinnasta kärsivät erityisesti pienituloiset, niin nuoret kuin ikääntyneetkin. Oikeudenmukaisuudella perustelu toteutuu huonosti tällaisen veron kohdalla.
Asuntokauppa on aina paikallista ja ajallista. Siihen vaikuttavat monet ulkoiset tekijät valtion tukitoimista, työllisyys-, koulutus- ja liikennepolitiikasta kuntien omiin ratkaisuihin. Viime kädessä kuitenkin vaikuttavat ihmisten oma talous, tottumukset ja valinnat oman elämän järjestämiseksi.
– Jarruja siihen ei tarvita, etenkään aikoina, jolloin fyysistä etäisyyttä on kasvatettava, Mickelsson ja Rantanen korostavat.
