Opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) ehdotus koulujen kesälomien siirtämisestä on ollut lausuntokierroksella, joka päättyy tänään. Varauksetonta hyväksyntää ministerin esittämä malli ei saa juuri keneltäkään.
Osa lausunnonantajista kannattaa lomien myöhentämistä, mutta näkemykset lomajärjestelyiden yksityiskohdista eroavat. Palautteita on tähän mennessä kertynyt 195 kappaletta.
Opetusministerin mallissa koulu päättyisi kaksi viikkoa myöhemmin kesäkuussa, alkaisi noin viikon myöhemmin elokuussa ja huhtikuulle lisättäisiin viikon kevätloma.
Uuden kevätloman kommentoidaan lausunnoissa pirstaloivan jo muutenkin rikkonaista kevätlukukauden loppupuolta, jossa on pääsiäinen, vappu ja helatorstai.
– Koulutyössä lasten ja nuorten kanssa lomat aiheuttavat aina sen, että arki pitää käynnistää uudelleen. Rikkonaisuus syö koulutyön tehokkuutta ja oppilaiden arjen rutiineja, Suomen opinto-ohjaajat ry huomauttaa.
Myös lomien siirron kannattajissa ollaan varsin erimielisiä siitä, millä mallilla uudistus kannattaisi toteuttaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää tärkeänä, että kesälomien siirrosta myöhemmäksi linjataan viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa. EK:n mukaan uutta lomaa huhtikuun loppuun ei pidä kuitenkaan luoda.
Lausunnonantajilta on kysytty myös kantaa vaihtoehtoon, jossa viikon kevätloman sijaan helatorstain yhteyteen sijoitettaisiin uusi koulujen vapaapäivä. EK:n mukaan tämä on parempi malli kuin viikon loma, mutta lähtökohtaisesti uudet lomapäivät tulisi sijoittaa pääsiäisen yhteyteen. Esimerkiksi Ruotsissa koululaisten kevätloma on pääsiäisen yhteydessä.
Lomien siirron taloudellisia hyötyjä usein esiin tuonut Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara painottaa, että kesäloma ei saa lyhentyä nykyisestä 10 viikosta.
Adlercreutzin ehdotuksessa kesäloman alkua siirrettäisiin kahdella viikolla eteenpäin, mutta kesäloma lyhenisi viikolla. Tällä olisi Maran mukaan kielteisiä vaikutuksia kotimaan matkailuun ja matkailu- ja ravintola-alan liikevaihtoon ja työllisyyteen. Kevätloma ei saa etujärjestöltä tukea myöskään.
– Huhtikuun uusi lomaviikko lisäisi entisestään suomalaisten vilkasta ulkomaanmatkailua ja heikentäisi Suomen matkailutasetta, Mara näkee.
”Pitkä koulujen loma on monille vaikea”
Keskuskauppakamarin mukaan koulujen kesäloman minimikestoa tulisi tarkastella siten, että se olisi esimerkiksi 7–8 viikkoa. Samalla kesäloman alku tulisi määrittää viimeistään juhannukseen sidotuksi.
– Työelämän näkökulmasta on keskeistä tunnistaa, että kymmenen viikon yhtäjaksoinen kesäloma on monille lapsiperheille vaikeasti yhteensovitettava vuosilomien kanssa, eikä loman lyhentäminen yhdellä viikolla tuo tähän merkittävää muutosta, lausuu Keskuskauppakamari.
Kevätlomasta Keskuskauppakamari ehdottaa, että se olisi joustavasti viikoilla 14-19 siten, että koulutuksen järjestäjillä paikallisesti olisi mahdollisuus rytmittää lukuvuotta ja sijoittaa loma esimerkiksi joko pääsiäisen tai helatorstain yhteyteen.
Suomen Yrittäjät huomauttaa, että kun kouluvuoden rytmitys toimii muualla Euroopassa, se toimisi myös Suomessa. Yrittäjät olisi valmis siirtämään lomia myös reippaammin niin, että elokuu olisi kokonaisuudessaan kesäkuukausi.
– Pidämme toimivimpana mallia, jossa kouluvuosi rytmittyisi viiteen suurin piirtein samanpituiseen jaksoon, joiden välissä olisi vähintään viikon mittaiset tauot syysloma, joululoma, talviloma ja kevätloma. Koulupäivien yhteismäärä pysyisi samana, lausunnossa ehdotetaan.
– Kyse ei ole pelkästään koulun työ- ja loma-aikojen teknisestä muutoksesta, vaan konkreettisesta kasvu-, työllisyys- ja kilpailukykytoimesta, jonka vaikutukset ulottuvat laajasti koko kansantalouteen. Yrittäjien saaman palautteen mukaan Ruotsissa ollaan tyytyväisiä kyseiseen lomajärjestelyyn, vaikka pääsiäisen ajankohta vaihtelee, Yrittäjät kommentoi.
Lisäisi painetta heinäkuun vuosilomiin
Maa- ja metsätaloustuottajat MTK kertoo suhtautuvansa esitettyyn loma-aikamalliin myönteisesti. Hyödyt kohdistuisivat erityisesti matkailu-, ravintola-, kaupan-, tapahtuma-, majoitus-, liikenne- ja kulttuurialoille sekä niitä tukeviin yrityspalveluihin.
– Kotimainen ja kansainvälinen matkailukysyntä kohtaisivat nykyistä paremmin, mikä lisäisi matkailutuloja, palveluiden käyttöä ja yritysten liikevaihtoa. Esimerkiksi matkailu maaseudulle saisi lisää puhtia. Toisaalta osa matkailukysynnästä voisi siirtyä kesäkuulta elokuulle, mikä voi aiheuttaa ruuhkia, kapasiteettihaasteita ja hiljentää alkukesää, MTK pohtii.
Muistion perustelu perheiden yhteisen loman lisääntymisestä saa tyrmäyksen monelta. Uusi kevätloma päinvastoin lisäisi perheiden tarvetta järjestää pienimmille lapsille hoitoa aikana, jolloin huoltajilla itsellään ei ole mahdollisuutta käyttää vuosilomaa, ja jolloin säät ovat kehnommat kuin kesäkuussa.
– Koulujen kesälomien siirtäminen ei automaattisesti lisäisi perheiden yhteistä loma-aikaa, vaan voisi yhtä hyvin vähentää sitä, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL toteaa.
– Kesälomien siirto lisäisi painetta vuosiloman pitämiseen heinäkuussa. Lainsäädännössä työntekijöiden lomakausi sijoittuu edelleen toukokuusta syyskuuhun, joten lomien olisi todennäköisesti jakauduttava myös jatkossa tälle ajanjaksolle, Vantaan kaupunki toteaa lausunnossaan.
Opettajien ammattijärjestö OAJ on jo aiemmin ilmoittanut opettajien vastustavan ideaa jyrkästi.
Suomen Rehtorit ry kertoo toteuttaneensa jäsenkyselyn, johon vastasi 267 rehtoria eri puolilta Suomea. Kyselyssä 64,5 prosenttia vastaajista arvioi oppilaiden hyvinvoinnin heikkenevän ja 66,2 prosenttia työrauhan heikkenevän.
– Jäsenkyselyn tulokset osoittavat selvästi, ettei rehtorikunta pidä esitettyä mallia koulutuksen, oppimisen, hyvinvoinnin eikä koulutusjärjestelmän toimivuuden näkökulmasta perusteltuna, yhdistys lausuu.
Mylläisi koko koulutusketjun
Usea lausunnonantaja toteaa, että peruskoulun aikatauluja tuskin pystyisi muuttamaan ilman, että samalla muutetaan toisen asteen aikatauluja.
Rehtorit ry muistuttaa, että muutos vaikuttaisi koko koulutusjärjestelmän rakenteisiin. Perusopetuksen päättöarvioinnin siirtyminen johtaisi yhteishaun, opiskelijavalintojen, opiskelupaikan vastaanoton ja varasijamenettelyn siirtymiseen myöhemmäksi kesään. Vaikutukset ulottuisivat myös lukioihin, ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluihin. Rehtorien kyselyssä 79,8 prosenttia vastaajista arvioi nivelvaiheiden vaikeutuvan.
Moni yhteiskunnan palvelu varhaiskasvatuksesta joukkoliikenteeseen on sidoksissa koulujen rytmiin.
– Kuten muistiossa todetaan, olisi koulujen loma-aikojen muutoksella hyvinkin laajoja vaikutuksia yhteiskunnan eri toimintoihin: kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen palveluihin, oppilaiden vanhempiin ja perheisiin sekä yrityksiin ja elinkeinoelämään. Koulujen työ- ja loma-ajat ohjaavat laajasti muiden kaupungin palvelujen ajoittumista, Helsingin kaupunki korostaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö ei lausunnossaan ota kantaa lomamalliin sinänsä. Se kuitenkin muistuttaa, että jatkovalmistelussa pitäisi arvioida tarkemmin, mitä uusi lukuvuosirytmi merkitsisi lasten ja nuorten hyvinvoinnille, terveydelle, jaksamiselle ja koulunkäyntiin kiinnittymiselle.
Adlercreutz on sanonut toivovansa, että asia voisi edetä jo tällä hallituskaudella. Hallitusohjelmakirjausta lomien siirrosta ei kuitenkaan ole, joten eteneminen on varsin epävarmaa. Opetusministeri on kertonut avaavansa keskustelut hallituksen sisällä, kun lausuntopalaute on saatu koottua.
LUE MYÖS:
Joka kolmas siirtäisi koulujen kesälomia myöhemmäksi