Puolustusvoimain entinen komentaja, kenraali evp. Jarmo Lindberg kertoo Siivet-lehden haastattelussa, että Venäjän ilmatoiminnan tavoitteet Ukrainassa jäivät saavuttamatta heti alusta saakka, mikä sai hänet kysymään:
– Ketkä mahtoivat päättää, että hyökätään Ukrainaan joka puolelta maavoimien joukoilla ilman painopistettä ja kattavaa ilmasuojaa? Kuka oli suunnitellut operaation ja hyökkäyshetken? Olivatko ne edes sotilaita, jotka määrittivät hyökkäyksen laajuuden ja alkamishetken?
Venäjän ilmasotatoimien heikko menestys kokonaisuutena on kuitenkin ollut Lindbergin näkemyksen mukaan odotettavissa.
– Jos ottaa hieman perspektiiviä historiasta, niin Venäjähän ei ole tehnyt suuria ilmaoperaatioita ketään vastaan toisen maailmansodan jälkeen. Elokuun 2008 ilmasota Georgiassa oli hyvin pienimuotoinen, ja siinäkin Venäjä menetti yhden [Tupolev] Tu-22-pommikoneen, kaksi [Suhoi] Su-24:ää ja kolme Su-25:tä, vaikka lentotoiminta oli vähäistä. Krimillä vuonna 2014 oli ilmatoimintaa, mutta ei ilmasotaa ilmaoperaatiosta puhumattakaan.
Syyriassa, lähes laboratoriomaisissa olosuhteissa, Venäjä kävi Lindbergin mukaan lähes nykyaikaisen näköistä ilmasotaa, mikä tarkoittaa, että siellä yhdistettiin sensoreista saadut tiedot tulenjohtokeskuksen kautta eri yksiköille, jotka sitten keskikorkeudesta laukaisivat ohjuksia tai pudottivat pommeja.
Siellä Venäjä käytti vuosia täsmäaseita, mutta vastustajalla ei ollut integroitua ilmapuolustusjärjestelmää, eikä ilmasota ollut laajamittaista.
– Syyriasta on myös huomattava, että Venäjä lensi pommitusoperaatioita pienillä, vain parin koneen osastoilla. Länsimaisia, huolella suunniteltuja, kymmenien koneiden tai jopa sadan koneen yhdistettyjä ilmaoperaatioita maajoukkojen kanssa Venäjä ei ole tehnyt. Heillä ei ilmeisesti ole kykyä sellaisten suunnitteluun eikä toimeenpanoon, Lindberg arvioi.
Toinen syy Venäjän ilmavoimien epäonnistumiselle Jarmo Lindbergin mukaan on Yhdysvaltain Ukrainalle toimittamat tiedustelutiedot, joista voidaan vain arvuutella, kuinka paljon ja millä tarkkuudella tietoa on annettu.
Haastattelu on luettavissa kokonaisuudessaan Siivet-lehden numerosta 1/2023.