Puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali (evp.) Jarmo Lindberg toteaa mutkikkaalta tuntuneen Nato-prosessin olevan kulkemassa päätökseen maanantaisen Unkarin ja oletettavasti lähipäivinä tapahtuvan Turkin ratifioinnin jälkeen. Kotimaan osalta lainsäädäntö on jo valmis.
Unkarin, Turkin ja Suomen suurlähettiläät vievät ratifiointiasiakirjat lopulta talletettavaksi Yhdysvaltain ulkoministeriöön. Tämän jälkeen Nato:n pääsihteeri Jens Stoltenberg kutsuu Suomen liittymään Pohjois-Atlantin sopimukseen. Suomesta tulee Naton jäsen ulkoministerin allekirjoitettua liittymiskirjan.
– Siitä hetkestä lähtien Suomen yläpuolelle nousee näkymätön turvaverkko, jonka kaltaista Suomella ei koskaan koko historiansa aikana ollut. Olemme osa maailman vahvinta sotilasliittoa siihen kuuluvine oikeuksineen ja velvoitteineen. Ruotsi joutuu vielä odottamaan vuoroaan, mutta Ruotsinkin vuoro tulee vielä ja sitä ennen meidän velvollisuutemme on huolehtia myös Ruotsin intresseistä ja tukea heidän mahdollisimman pikaista jäseneksi päästyä, Jarmo Lindberg kirjoittaa blogissaan.
Kenraalin mukaan Suomi on rakentanut askel askeleelta valmiutta toimia osana Natoa ja ottaa vastaan tukea Natosta.
– Tämä työ alkoi jo vuonna 1994 minun vielä keskittyessäni ilmavoimien lentokoulutuspäällikkönä valitsemaan ohjaajia Kaliforniaan Hornet-koulutukseen. Silloin Hornet-hankinnan rinnalla Suomi liittyi Nato:n Partnership for Peace (PfP) prosessiin, mikä käynnisti ensimmäisen monivuotisen neuvotteluprosessin Naton kanssa, Jarmo Lindberg toteaa.
Hänen mukaansa jokainen suomalainen voi nukkua yönsä entistä turvallisemmin mielin, kun Nato-jäsenyys astuu voimaan. Sota Ukrainassa voi jatkua vielä pitkään, eikä sen kaikkia ulottuvuuksia voi tietää etukäteen.
Nato on antanut arvionsa Suomen sotilaallisista kyvykkyyksistä sekä tavoitteet siitä, mitä suorituskykyjä tulee kehittää.
– Naton puolustussuunnittelu (NDPP) ohjaa liittokunnan sotilaallisten ja siviiliyhteiskunnan tukemiseen tarvittavien suorituskykyjen kehittämistä neljä vuotta kestävissä suunnittelusykleissä. Puolustussuunnittelun sotilaalliset tavoitteet ovat jäsenmaita velvoittavia. Nelivuotinen suunnittelukierros on nyt käynnissä, mutta Suomen ja Ruotsin kanssa sitovia päätöksiä ei voida tehdä ennen täysjäsenyyttä. Tämän vuoksi täysjäsenyys on tärkeää juuri nyt, Lindberg sanoo.
Siitä hetkestä lähtien Suomen yläpuolelle nousee näkymätön turvaverkko, jonka kaltaista Suomella ei koskaan koko historiansa aikana ollut. Olemme osa maailman vahvinta sotilasliittoa siihen kuuluvine oikeuksineen ja velvoitteineen.
— Jarmo Lindberg (@CharlesLindberg) March 27, 2023