Valinnanvapauskokeilu lisäsi eläkeikäisten yksityislääkärikäyttöä kaikissa tuloryhmissä viime vuoden lopulla, kertoo Kela.
Kokeilussa 65 vuotta täyttäneet eläkeikäiset pääsevät yksityiselle yleislääkärille julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla.
Kokeiluun kuuluvan yleislääkärin vastaanotolla kävi syys-joulukuussa 2025 noin 4,1 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä. Eläkeikäisten käynnit yksityisen sektorin yleislääkäripalveluissa lähes kaksinkertaistuivat kokeilun käynnistyttyä, kun lasketaan myös muut kuin kokeiluun kuuluvat yksityiskäynnit.
Tuloryhmien väliset erot palveluiden käytössä kuitenkin Kelan mukaan pysyivät ennallaan, sillä suurituloisemmat käyttivät niitä selvästi enemmän kuin pienituloisemmat.
– Toistaiseksi valinnanvapauskokeilu ei näytä kaventaneen tuloryhmien eroja eläkeikäisten yksityislääkäripalveluissa juuri lainkaan. Mitä suurempituloisesta ryhmästä on kyse, sitä enemmän he käyttävät yksityisiä yleislääkäripalveluita, sanoo Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard tiedotteessa.
Valinnanvapauskokeilun käyttö oli loppuvuodesta yleisintä Helsingissä, jossa 6 prosenttia eläkeikäisistä kävi kokeiluun kuuluvalla vastaanotolla. Muissa kaupungeissa osuus oli 5 prosenttia, taajamakunnissa 2,4 prosenttia ja maaseudulla 1,9 prosenttia..
Kokeiluun osallistuminen oli yleisempää naisilla kuin miehillä. Naisista 4,4 prosenttia hyödynsi palvelua, miehistä 3,7 prosenttia. Kokeilua käyttivät myös enemmän nuoremmat kuin vanhemmat eläkeikäiset ryhmät.
– Valinnanvapauskokeilua hyödynsivät viime vuonna muita enemmän hyvin toimeen tulevat, alle 75-vuotiaat, helsinkiläiset ja naiset, summaa Moustgaard.
Valinnanvapauskokeilun ensimmäisten neljän kuukauden aikana toteutuneista kokeiluun kuuluvista yleislääkärikäynneistä maksettiin korvauksia 4,7 miljoonaa euroa sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista 700 000 euroa. Suurin osa kokeiluun budjetoidusta 29 miljoonasta eurosta jäi käyttämättä.
Yhdenvertaisuustavoite ei näytä vielä toteutuneen
Valinnanvapauskokeilu käynnistyi syyskuussa 2025. Sen tavoitteena on ollut muun muassa parantaa hoitoon pääsyä ja edistää yhdenvertaisuutta yksityislääkäripalveluiden käytössä. Kokeilun alkuvaiheessa erot tuloryhmien välillä eivät Kelan mukaan näytä kaventuneen.
– Ainakaan ensimmäisinä kuukausinaan kokeilu ei näytä saavuttaneen yhdenvertaisuustavoitettaan. Voi olla, että kokeilun alkuvaiheessa palveluihin hakeutuvat aktiivisimmin ne henkilöt, jotka ovat aiemminkin käyttäneet yksityisiä palveluja ja erot tasautuvat vähitellen, sanoo Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren.
Kelan ja THL:n jatkotutkimuksissa tullaan selvittämään myös kokeilun vaikutuksia hoitoon pääsyyn, tiedon saavutettavuuteen eri väestöryhmissä sekä siihen, korvasivatko yksityiskäynnit mahdollisesti käyntejä julkisella sektorilla.