Ruokakauppojen kylmälaitteisiin kohdistuneet kyberhyökkäykset ovat aiheuttaneet häiriöitä eri puolilla Eurooppaa. Tapauksia on havaittu myös Suomessa.
Kyberhyökkäyksissä kauppojen kylmälaitteiden lämpötiloja on säädetty liian korkealle. Hyökkääjät pääsivät käsiksi kylmälaitteiden etähallintajärjestelmiin.
Lämpötilojen kohoaminen voi johtaa elintarvikkeiden pilaantumiseen ja aiheuttaa kaupoille taloudellisia tappioita.
Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Juha Ilkka nostaa esiin kaupan alan pitkiin toimitusketjuihin ja ulkopuolisiin palveluntarjoajiin liittyvät kyberturvallisuusriskit.
Ilkan mukaan yritykset ovat riippuvaisia yhteistyökumppaneistaan monissa toimintansa kannalta kriittisissä järjestelmissä. Siksi pelkkä oman tietoturvan varmistaminen ei riitä.
– Kun puhumme resilienssistä ja häiriönsietokyvystä niin ei riitä, että yksittäinen toimija on katsonut oman toimintansa kuntoon, Ilkka sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa yritysten on edellytettävä palveluntarjoajiltaan riittävää kyberturvallisuutta ja varmistettava, että sovituista turvallisuuskäytännöistä pidetään kiinni.
Pitkässä toimitusketjussa yhden toimijan häiriöllä voi olla vaikutuksia useisiin muihin yrityksiin.
Kylmäketju on kriittinen osa ruokahuoltoa
Ilkan mukaan kylmäketjun toimivuus on keskeinen osa elintarviketurvallisuutta ja ruokahuoltoa.
Kylmäketjun katkeaminen voi johtaa mikrobien lisääntymiseen ja elintarvikkeiden pilaantumiseen. Vakavassa kriisitilanteessa laajamittaiset häiriöt voisivat aiheuttaa ruokahävikkiä ja ongelmia turvallisen ruoan saatavuudessa.
– Kylmäketju on kriittinen kaupan toiminnalle siinä missä logistiikka tai rahaliikennekin on, Ilkka sanoo.
Yhteiskunnan riippuvuus digitaalisesta infrastruktuurista on kasvanut merkittävästi. Yhä useampia toimintoja ohjataan tietoverkkojen kautta.
Asiantuntijan mukaan automaatio on tehostanut toimintaa, mutta samalla se on tuonut uusia haavoittuvuuksia.
– Uhkakenttä laajenee siinä mielessä, että tulee tämän tyyppisiä tilanteita, joissa yhtäkkiä onkin mahdollista puuttua kylmäketjuun verkon kautta.
Elintarvikehuollon kyberturvallisuudessa on puutteita
Huoltovarmuuskeskuksen alkuvuodesta 2026 julkaisemasta selvityksestä paljastuu, että toimialoittain vertailtaessa elintarvikehuolto kuuluu kyberturvallisuuden tasolla mitattuna heikoimpien joukkoon.
Selvityksessä arvioitiin, kuinka hyvin huoltovarmuuden kannalta kriittiset yritykset ovat varautuneet kyberuhkiin. Toimialavertailun loppupäässä ovat esimerkiksi elintarvikehuolto, satamat, telakat ja operaattorit sekä liikenne ja logistiikka.
Vertailun kärkeen sijoittuivat finanssi-, teleliikenne- ja ICT-alat.
Ilkan mukaan erot selittyvät osaltaan sillä, että kyberturvallisuus on ollut pitkään keskeinen osa vertailun kärkeen sijoittuvien toimialojen liiketoimintaa. Myös lainsäädäntö on edellyttänyt yrityksiltä varautumista.
Vertailussa heikommin menestyneillä toimialoilla kyberturvallisuuden kehittäminen ei sen sijaan ole välttämättä yhtä vahvasti mukana yritysten johtamisessa. Myöskään sääntelyä ei välttämättä ole.
– Jos näistä asioista ei keskustella johtoryhmätasolla, kyberturvallisuus on pistemäisempää eikä sitä ole välttämättä kytketty osaksi liiketoimintaa. Se näkyy sitten kyberkypsyydessä.
Edellisen kerran kyberkypsyyttä tarkastellut selvitys tehtiin vuonna 2022. Muutosta parempaan ei ole juuri tapahtunut.
Selvityksestä käy ilmi, että kehityskohteet kyberturvallisuuden parantamiseksi ovat edelleen samoja. Yritykset myös kamppailevat edelleen samojen aiheiden, kuten resurssien ja kyberosaamisen niukkuuden kanssa.
– Maailma muuttuu, eivätkä kehitystoimenpiteet suhteessa muuttuvaan turvallisuusympäristöön ole riittäviä. Jos kyberturvallisuuden kehitys ei ota harppauksia eteenpäin, selkeänä riskinä on, että liikumme oikeastaan vain taaksepäin, Ilkka kuvaili Huoltovarmuuskeskuksen tiedotteessa tammikuussa 2026.
Yhä useampi järjestelmä on verkossa
Tänä päivänä digitalisaatio on vahvasti osana toimintaa kaikilla aloilla ja läpi tuotantoketjun.
Muutos asettaa uudenlaisia vaatimuksia yrityksille ja yrittäjille. Varsinaisen toiminnan lisäksi on huolehdittava myös digitaalisten järjestelmien turvallisuudesta.
Ilkka nostaa esiin myös tekoälyn nopean kehittymisen. Tekoäly on tehnyt haavoittuvuuksien hyödyntämisestä entistä nopeampaa ja helpompaa, eikä hyökkääjältä välttämättä vaadita yhtä paljon teknistä osaamista kuin aikaisemmin.
Viimeaikaiset kylmälaitehyökkäykset ovat Ilkan mukaan esimerkki verkkoon kytkettyihin laitteisiin liittyvistä riskeistä.
Erilaisia teollisuuden ja kiinteistöjen ohjausjärjestelmiä liitetään jatkuvasti lisää tietoverkkoihin. Jos järjestelmien tietoturvasta ei huolehdita, seurauksena voi olla odottamattomia häiriöitä.
Ilkan mukaan vakavatkaan tietoturvapoikkeamat eivät tutkimusten perusteella välttämättä johda pysyviin toimintatapojen muutoksiin.
– Nämä herättävät hetkeksi, mutta sen jälkeen asia jää taas muiden asioiden piiloon.
Hän korostaa, että yritysten on tunnistettava toimintansa kannalta kriittiset järjestelmät ja varmistettava niiden turvallisuus. Ruokakaupoille kylmäketju on yksi tällaisista järjestelmistä.