– Valtuustojen päätöksissä on aina arvioitava myös yritysvaikutukset. Työssäkäyntialueen liikenneratkaisuilla on ihmisten sujuvan liikkuvuuden ohella suora vaikutus yritysten kilpailukykyyn esimerkiksi työvoiman saatavuuden kautta, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyöstä vastaava johtaja Pia Pakarinen.
Hän huomauttaa, että kuluvalla valtuustokaudella Helsinki on päättänyt koko seutua koskevista liikenneratkaisuista naapurikunnilta asiasta juurikaan kysymättä.
– Esimerkiksi yleiskaavaan hyväksytyt kaupunkibulevardit puolittavat ajoneuvoliikenteen välityskyvyn sisääntuloväylillä Vihdintiellä, Itäväylällä, Länsiväylällä, Hämeenlinnanväylällä, Turuntiellä, Tuusulanväylällä ja Lahdentiellä. Ruuhkamaksujakin on väläytelty, huolehtii Pakarinen.
Hänen mukaansa Helsingin seudun elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta on keskeistä, että osaavan työvoiman saatavuus yrityksille varmistetaan riittävällä ammatillisella koulutuksella.
Pääkaupunkiseudulla maltillistenkin ennusteiden mukaan uuden työvoiman tarve on 18 000 työpaikan verran. Nuorisoikäluokan koko on noin 12 000, mikä ei siis riitä kattamaan työvoimatarvetta.
– Yksikään nuori ei saa jäädä opiskelupaikkojen puuttumisen vuoksi koulutuksen eikä työelämän ulkopuolelle. Työpaikkatavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisäksi aikuiskoulutukseen panostamista, työllisyysasteen parantamista sekä nettomaahanmuuton kasvun jatkumista, Pakarinen painottaa.
Myös asumisen kalleus estää työvoiman saantia.
– Kohtuuhintainen asuminen on aika saada tavoitteesta toteutukseen. Pääkaupunkiseudun kalliit asuntojen hinnat ja vuokrat verrattuna muun Suomen hintoihin vähentävät halukkuutta ottaa työpaikka vastaan tältä alueelta.
Helsingin seudun kauppakamari korostaa myös, että uusien tehtävien vastaanottamisen sijaan alueen kuntien on tehostettava toimintaansa ja kevennettävä hallintoaan vastaamaan jäljelle jäävien tehtävien määrää.
– Sääntelyä on kevennettävä myös ylettömän yksityiskohtaisia kaava- ja rakennusmääräyksiä purkamalla ja lupaprosesseja nopeuttamalla. Lisäksi kunnallisverolle tarvitaan verokatto rajoittamaan mahdollisuutta nostaa kunnallisveroa sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä, Pakarinen sanoo.
