Saimme pääministeri Petteri Orpon (kok.) kutsusta mahdollisuuden vaihtaa muiden järjestöjen kanssa näkemyksiä siitä, mihin suuntaan Suomen pitäisi viedä Euroopan unionia tulevalla viisivuotiskaudella. Opron kutsumassa tapaamisessa taustalla olivat hallituksen päättämät EU-tavoitteet arvoista, kasvusta, säätelystä ja turvallisuudesta. Lisäksi keskustelussa oli esillä tulevat Euroopan parlamentin vaalit ja komission vaihtuminen.
Keskusteluissa tuli selkeänä peruslinjana esille, että tavoite vahvasta ja toimivasta Euroopan unionista jaetaan laajasti. Tätä tavoitetta pidetään tärkeänä siitäkin syystä, että näin voimme tukea Suomen omaa asemaa. Akava Works -selvityksessä (2019) kävi hyvin ilmi, että Suomi saa jäsenyydestä makrotaloudelleen mittavaa hyötyä. Kansalliset edut ovat usein yhteneväisiä eurooppalaisen edun kanssa.
Toin kokouksessa esiin esimerkiksi sen, että oikeusvaltiolinjausten terästämiselle on tarvetta. Tutkimuksen, koulutuksen, tieteen ja taiteen vapaus pitäisi eksplisiittisesti kirjata oikeusvaltion kriteeristöön. Panostuksia vihreään siirtymään ja luontokadon ehkäisemiseen on jatkettava. On syytä muistaa, että vihreä siirtymä on Suomelle ainoa merkittävä tiedossa oleva kasvun ja uusien työpaikkojen lähde. EU:n budjetin painopistettä on suunnattava merkittävästi tutkimus- ja koulutuspainotteiseksi muun muassa kilpailukyvyn ja sivistyksen edistämiseksi. Näitä hallitus onkin edistämässä, mikä on myönteistä.
Vapaan liikkuvuuden yhteiset työmarkkinat edellyttävät yhteisiä pelisääntöjä. Mutta työelämän kysymykset puuttuvat käytännössä kokonaan Suomen hallituksen EU-tavoitteista.
Viime aikoina on herättänyt hämmennystä hallituksen äkkikäännös yritysvastuudirektiivin suhteen. Jos yritysvastuudirektiiviä ei hyväksytä, Euroopan sisämarkkinoilla on pian 27 jäsenvaltion lakien tilkkutäkki ja säätelyn moninkertaistuminen. Hallitus on asettunut direktiiviä kohtaa vastahankaan tarjoamatta yhteiseurooppalaisesti kelpaavaa mallia yritysvastuun toteuttamiseksi. Miten tämä ilmentää hallituksen linjaamaa ratkaisuhakuisuutta EU-asioissa?
Petteri Orpon mukaan ministeriöt valmistelevat omia EU-täsmätavoitteitaan. Kunkin ministeriön olisi suositeltavaa kuulla laajasti ja nopealla aikataululla kansalaisyhteiskuntaa. Osa ministeriöistä on jo näin tehnyt, osa ei. Pääministerivetoiselle järjestötapaamiselle soisi myös jatkoa.
Euroopan parlamentin vaalikampanjoinnista tulee toivottavasti yhtä rakentava ja asiakeskeinen kuin presidentinvaaliemme kampanjoinnista. Lisäksi olisi suotavaa, että eurovaaliehdokkaiden ohjelmien kärjessä ovat kysymykset, joita he Euroopan parlamentin jäseninä edistäisivät. Torjuttavien asioiden luettelot ilman omia ratkaisuja palvelevat huonosti äänestäjiä ja kotimaisia päättäjiä, jotka linjaavat EU-politiikkamme. EU:n toiminnan kehittämiseen kaivataan ratkaisuehdotuksia





