Suomea on tehty kilpailukykyisemmäksi jo parin viime vuoden ajan esimerkiksi työmarkkinauudistuksilla. Petteri Orpon hallitus teki viime viikon puoliväliriihessä lisää merkittäviä kasvupäätöksiä. Nyt vuo-rossa olivat merkittävät veropäätökset sekä yhteisö- että henkilöverotukseen.
Suurin yritysten kasvun pullonkaula on nykyisin heikko kysyntä. Maailmalla mannerlaatat liikkuvat ja luovat epävarmuutta ja heikentävät kysyntää. Tähän kehitykseen voimme valitettavasti vaikuttaa vain vähän. Katse onkin suunnattava sinne, missä voimme maksimoida kasvun kaavan.
Yritykset ponnistavat kotimaasta ja kotimaisesta kysynnästä kohti maailmanmarkkinoita. Osa yrityksistä on selkeästi koko elinkaarensa ajan kotimarkkinayrityksiä, mutta työllistävät merkittävästi ihmisiä. Esimerkiksi matkailuyritykset ovat kuitenkin käytännössä vientiyrityksiä, koska houkuttelevat turisteja ja rahaa Suomeen.
Nyt kotimaista kysyntää onneksi lisätään työn verotuksen alentamisella. Ihmisillä jää jatkossa omaan kukkaroon satoja ja jopa tuhansia euroja enemmän kuin aikaisemmin. Jo tämän päätöksen seurauksena luottamus ihmisillä omaan talouteensa saattaa kasvaa. Se merkitsee hyvää kysynnälle ja koti-maan yrityksille.
Mikä sitten on se puuttuva kasvulenkki? Viime vuosina julkinen sektori on monessa tapauksessa unohtanut, että sillä on tärkeä rooli kasvun kaavassa. Julkinen sektori ei ainoastaan hallinnoi ja verota, vaan joko luo lisää reilua kilpailua tai sitten rajoittaa sitä.
Meille ovat pesiytyneet ihmeelliset kahden kerroksen markkinat, jotka ovat supistaneet reilun kilpailun markkinaa jopa 10 miljardilla eurolla. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat innostuneet perustamaan omia yrityksiään, joilta he ostavat tuotteet ja palvelut suorahankintana ilman mitään kilpailutusta. Arvion mukaan meillä on jo yli 4 000 niin sanottua inhouse-yhtiötä.
Nyt hallitus on valmistelemassa hankintalain uudistusta, joka suitsisi julkisen sektorin suorahankintoja omilta yhtiöiltään. Ei ole mikään ihme, että se on aiheuttanut valtavan ”älämölön” kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kyllä moni inhouse-yhtiön johtohenkilö ja hallituksen jäsen miettii, että nyt saattavat loppua helpot päivät, jolloin ei tarvinnut huolehtia kilpailukyvystä.
Kilpailun puutteesta, tehottomuudesta ja tuhlailevasta julkisten varojen käytöstä on löytynyt vuosien varrelta runsaasti esimerkkejä. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa (Reeta Ghezzi ja Tomi Mikkonen) yksityisen sektorin toiminta on liki alalla kuin alalla tehokkaampaa kuin julkisen sektorin yritysten.
Kilpailun avaaminen julkisissa hankinnoissa merkitsisi hyötyjä Suomelle jopa kahta eri kautta. Julkisissa hankinnoissa on sauma tuntuviin säästöihin eli veromaksajien rahat olisivat nykyistä tehokkaammassa käytössä. Toisaalta Suomen pieni kotimarkkina kasvaisi ja antaisi yrityksille nykyistä parempia ponnahduslautoja kasvaa ja kansainvälistyä.
