Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Kirsi Lappalaisen mukaan työttömien työkykyongelmat tunnistetaan Suomessa usein liian myöhään.
Lappalainen kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipideosastolla, että terveyspalvelujen ja työkyvyn tuen saatavuus riippuu liikaa ihmisen asemasta työmarkkinoilla, vaikka palveluiden saannin pitäisi perustua tarpeeseen.
Lappalainen korostaa, ettei ongelma ole suomalainen työterveyshuolto vaan järjestelmän jakautuminen. Työssä olevilla on usein käytössään työterveyshuolto, joka tarjoaa terveystarkastuksia, työkyvyn arviointia ja monissa tapauksissa sairaanhoitoa. Työttömät ovat puolestaan hyvinvointialueiden palvelujen varassa.
Pitkäaikaistyöttömien joukossa on Lappalaisen mukaan paljon ihmisiä, joiden terveydentila tai toimintakyky on heikentynyt. Osa hyötyisi kuntoutuksesta tai hoidosta, ja osa saattaisi täyttää työkyvyttömyysetuuksien ehdot. Työttömän on työkyvyn arviointiin kuitenkin vaikea päästä.
– Siksi olisi aika käydä laajempi keskustelu siitä, miten työikäisten terveyspalvelut ja työkyvyn tuki tulisi Suomessa tulevaisuudessa järjestää, hän sanoo.
Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen on nostanut mielipidekirjoituksen esiin X:ssä.
– Minusta – kuten monien tuntemieni kollegojenkin mielestä – on käsittämätöntä, että Suomessa on näin vaikeaa perustasolla päästä lääkärin vastaanotolle. Lehtonen kommentoi.