Kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) käsittelee julkaisussaan X-viestipalvelussa Venäjän mahdollisia turvatoimia.
Hän näkee, että jos tiedot presidentti Vladimir Putinin siirtymisestä bunkkereihin ja poikkeuksellisen tiukkoihin turvatoimiin pitävät edes osittain paikkansa, kyse ei ole vain turvallisuusjärjestelyistä.
– Johto, joka alkaa pelätä jatkuvasti omaa turvallisuuttaan, kertoo myös epävarmuudesta vallan sisällä, hän sanoo.
Erityisen kiinnostavaa kansanedustajasta on se, että Venäjä näyttää pelkäävän yhä enemmän omia sisäisiä riskejään.
– Kun järjestelmä lisää valvontaa, rajoittaa internetiä ja eristää johtoa ympäröivästä yhteiskunnasta, kyse ei yleensä ole vahvuudesta vaan kasvavasta epäluottamuksesta.
Ukrainan kyky iskeä syvälle Venäjälle on Limnellin mukaan muuttanut sodan psykologista asetelmaa, jolloin Moskova ei ole enää koskematon.
– Kun lentokenttiä suljetaan drooniuhkien vuoksi ja strategisiin kohteisiin osutaan kaukana rintamasta, viesti menee suoraan Kremlin vallan ytimeen.
Suomen näkökulmasta Limnell pitää keskeisenä havaintona teknologian merkityksen kasvua turvallisuudessa.
– Droonit, tiedustelu, paikannus ja kyky vaikuttaa syvälle vastustajan yhteiskuntaan ovat nyt osa turvallisuusympäristöä myös Euroopassa. Etäisyys ei enää suojaa kuten ennen.
Kansanedustajan mukaan, mitä enemmän paine kasvaa Venäjän sisällä, sitä suurempi riski on, että ulospäin pyritään näyttämään voimaa hybridivaikuttamisen, kyberoperaatioiden ja informaatio-operaatioiden kautta.
– Venäjän arvaamattomuus lisääntyy, Limnell linjaa.
Venäjän on kerrottu kiristäneen presidentin turvatoimia kasvaneiden salamurhapelkojen vuoksi. Putinin kerrotaan myös eristäytyneen entistä enemmän keskittyäkseen Ukrainassa käytävään sotaan.
Hänen kerrotaan viettävän yhä enemmän aikaa maanalaisissa bunkkereissa ohjaten yksityiskohtaisesti sotaa ja irtautuneen siviilihallinnon asioista.