Kansanedustajan mukaan Suomen on varauduttava vaalihäirintään

Kokoomusedustaja tahtoo kampanjoille pelisäännöt tekoälyn käyttöön.
Vaalien rehellisyyden puolustaminen on yhteinen tehtävä, kirjoittaa Jarno Limnell. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Vaalien rehellisyyden puolustaminen on yhteinen tehtävä, kirjoittaa Jarno Limnell. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Suomen seuraavat vaalit voivat olla ensimmäiset, joissa tekoälyllä yritetään järjestelmällisesti vaikuttaa demokratiaan, varoittaa kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.). Kyberturvallisuuden asiantuntija Limnell toteaa viestipalvelu X:ssä tekoälyn muuttavan vaalihäirinnän logiikkaa, kun ”uskottavaa, mutta täysin valheellista sisältöä voidaan tuottaa massoittain sekunneissa”.

– Suomessa valmistaudutaan ensi kevään eduskuntavaaleihin. Samalla on varauduttava tekoälyavusteiseen vaalihäirintään. Kyse ei ole vain teknisestä tietoturvasta vaan yhteiskuntarauhasta, päätöksenteon legitimiteetistä ja kansallisesta turvallisuudesta, kokoomusedustaja kirjoittaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla
Mainos - sisältö jatkuu alla

Seuraavat Suomessa käytävät vaalit ovat huhtikuun 2027 eduskuntavaalit. Limnell kehottaa aloittamaan varautumisen vaalihäirintään hyvissä ajoin, esittäen kansallista järjestelmää deepfake-sisällön tunnistamiseen sekä kansalaisten medialukutaidon vahvistamista vaalien alla. Puolueille ja kampanjoille tarvitaan myös yhteisiä pelisääntöjä tekoälyn käytön suhteen, hän ehdottaa.

– Lisäksi viranomaisten, median, puolueiden ja teknologiayhtiöiden yhteistyötä on tiivistettävä. Vaaliturvallisuus on osa kokonaisturvallisuutta. Kyse ei ole puoluepolitiikasta vaan suomalaisen demokratian suojaamisesta teknologian murroksessa.

– Suomen vahvuus on korkea luottamus ja kyky varautua yhdessä. Kun toimimme ajoissa, vahvistamme demokratiaa ja näytämme esimerkkiä maailmalle. Vaalien rehellisyys ei ole itsestäänselvyys – se on yhteinen tehtävä, jota meidän on puolustettava, Limnell päättää.

Jokaisen testattu tekoälymalli noudatti erilaista strategista lähestymistapaa.
Suomen heikot lenkit ovat palvelualoilla ja julkisessa sektorissa, taloustieteilijä Markku Stenborg sanoo näkökulmassaan.
Mainos