Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan SDP:n korostavat, että Suomen turvallisuus pitää nähdä laaja-alaisesti kokonaisuutena, ja turvallisuuspolitiikkaa pitää kehittää yhteistyössä eri toimijoiden ja hallinnonalojen kesken.
Kansanedustajat painottavat kyberturvallisuuden merkitystä, hybridi- ja informaatiovaikuttamiseen varautumista sekä huoltovarmuuden, logistiikan ja kriittisen infrastruktuurin turvaamista osana Euroopan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen vastaamista.
Liikenne- ja viestintävaliokunta antoi tänään lausuntonsa ajankohtaisselontekoon turvallisuusympäristön muutoksesta.
– Erilaisten hybridiuhkien tunnistaminen ja torjuminen on nykyisessä turvallisuustilanteessa entistä tärkeämpää. Se edellyttää jatkuvaa arviointia sekä koordinaation parantamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti, toteaa valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) tiedotteessa.
Kansanedustaja Johan Kvarnströmin (sd.) mukaan luotettava tiedonvälitys on avainasemassa hybridi- sekä informaatiovaikuttamisen minimoimisessa.
– Meidän onkin tärkeää pitää huolta kotimaisesta riippumattomasta mediasta. Etenkin Yleisradiolla on julkisen palvelun yleisradioyhtiönä keskeinen rooli informaatiovaikuttamisen torjunnassa. Lisäksi kansalaisten medialukutaitoa on ylläpidettävä, Kvarnström (sd.) sanoo.
Kansanedustaja Paula Werning (sd.) korostaa, että kyberturvallisuus ja kyberuhkien torjunta on avainasemassa alati digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
– Valtionhallinnossa tehdään erinomaista ja tiivistä yhteistyötä kyberturvallisuuden varmistamiseksi, mutta yhteistyötä voi edelleenkin kehittää ja tiivistää. Lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä sekä aiempaa enemmän alan osaajia. Ennen kaikkea meidän tulee kuitenkin varmistaa kyberturvallisuuteen vaadittavien resurssien riittävyys, Werning muistuttaa.
Kansanedustaja Seppo Eskelisen (sd.) mielestä turvallisuusuhkia on tärkeää tarkastella myös huoltovarmuuden näkökulmasta.
– Erityisesti kriittisestä infrasta, oli se sitten digitaalista tai fyysistä, on huolehdittava. Esimerkiksi merikuljetukset ovat elintärkeitä Suomen huoltovarmuudelle ja ulkomaankaupalle, sillä jopa 80–90 prosenttia maamme ulkomaankaupasta kulkee meritse. Samalla kun turvaamme merikuljetuksia, meidän on kuitenkin varauduttava korvaaviin kuljetusmuotoihin niin maalla kuin ilmassa, Eskelinen toteaa.