Kansanedustaja varoittaa: Uima- ja jäähallit rapistuvat käsiin

Timo Heinonen vaatii valtiolta kiireellistä korjausrahaa, jotta kuntien ikääntyviä uimahalleja, jäähalleja ja liikuntapaikkoja ei jouduta ajamaan alas.
Valtaosa kuntien uima- ja liikuntahalleista on rakennettu vuosikymmeniä sitten. Kuvassa vuonna 1965 valmistunut Imatran uimahalli ja vuonna 1982 valmistunut Imatran urheilutalo. WIKIMEDIA COMMONS/MKFI, PUBLIC DOMAIN
Valtaosa kuntien uima- ja liikuntahalleista on rakennettu vuosikymmeniä sitten. Kuvassa vuonna 1965 valmistunut Imatran uimahalli ja vuonna 1982 valmistunut Imatran urheilutalo. WIKIMEDIA COMMONS/MKFI, PUBLIC DOMAIN
Valtaosa kuntien uima- ja liikuntahalleista on rakennettu vuosikymmeniä sitten. Kuvassa vuonna 1965 valmistunut Imatran uimahalli ja vuonna 1982 valmistunut Imatran urheilutalo. WIKIMEDIA COMMONS/MKFI, PUBLIC DOMAIN
Valtaosa kuntien uima- ja liikuntahalleista on rakennettu vuosikymmeniä sitten. Kuvassa vuonna 1965 valmistunut Imatran uimahalli ja vuonna 1982 valmistunut Imatran urheilutalo. WIKIMEDIA COMMONS/MKFI, PUBLIC DOMAIN

Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen on huolissaan Suomen liikunta- ja urheilupaikkojen kunnosta.

Suomessa on noin 49 000 liikunta- ja ulkoilupaikkaa ja näistä kolme neljästä on kuntien rakentamia ja ylläpitämiä. Suuri osa sisähalleista ja uimahalleista on rakennettu pääosin 1960–1970-luvuilla ja jäähalleista suurin osa myös ennen 2000-lukua.

– Erityisesti uima- ja liikuntahalleista suurin osa on näin jo tulleet tai tulossa elinkaarensa päähän. Peruskorjaustarve on suuri ja myös kiireinen. Jos emme nyt toimi, niin edessä on massiivinen olemassa olevan liikunta- ja urheilupaikkainfran alasajo ja purku, Heinonen toteaa tiedotteessa.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan maamme liikuntapaikkojen yhteenlaskettu korjausvelka on noin 680 miljoonasta jopa 1,3 miljardiin euroon. Haarukka arviosta on suuri, mutta se kertoo kuitenkin akuutin tarpeen. Kunnat eivät yksin tätä peruskorjaushaastetta pysty voittamaan ja siksi pidän välttämättömänä, että valtio osoittaa tähän työhön nyt oman korjausvelkarahoituksen, hän jatkaa.

Elinkaaren päähän tulevien liikuntapaikkojen tarpeet aiheuttavat kunnille joko mittavia toimia peruskorjauksille tai kokonaan uusien hallien rakentamista.

– Esimerkiksi maamme noin 190 uimahallista lähes 130 on rakennettu ennen vuotta 1980 ja myös suuri osa maamme yli sadasta jäähallista on rakennettu 1970–1990-luvuilla. Ihan jo seinät tarvitsevat korjauksia, mutta myös tekniikka niin jäähallien kylmäkoneistoista uimahallien järjestelmiin ja energiatoimiin. Uudella tekniikalla voidaan säästää myös merkittävästi energiaa, Heinonen sanoo.

Suomen valtio on jo lähes sadan vuoden ajan tukenut taloudellisesti kenttien, hallien ja muiden liikuntaympäristöjen rakentamista. Viime vuosina valtion liikuntapaikkarakentamisen tuet ovat kuitenkin vähentyneet.

– Tarvitsemme nyt kiireisesti korjausvelkarahoitusta ja tähän työhön oman hankkeen kuntien ja kaupunkien tueksi. Ja tuleville vuosille sitten lisää resursseja myös uusien pienempien hallien ja muiden investointeihin, Heinonen toteaa.

Mainos