Sotatieteiden tohtori ja kansanedustaja Jarno Limnell (kok.) käsittelee julkaisussaan X-viestipalvelussa droonihavaintoja, niihin liittyvää laajempaa turvallisuuskokonaisuutta sekä Venäjän mahdollisuuksia hyödyntää tilannetta.
Limnellin mukaan Suomen todellinen “droonitesti” ei liity yksittäisiin havaintoihin, vaan juuri siihen, miten Venäjä kykenee hyödyntämään tilanteen.
– On syytä seurata tarkasti, mitä tämän ympärille rakennetaan. Kyse ei ole vain ilmatilasta vaan vaikuttamisesta Suomeen modernissa turvallisuusympäristössä.
Limnellin mukaan niin sanotussa harmaan vaiheen toiminnassa ratkaisevaa ei ole yksittäinen tapahtuma, vaan se, kuka tilanteesta hyötyy.
– Venäjä pyrkii aktiivisesti kääntämään tilanteita edukseen: epävarmuudeksi, keskusteluksi ja paineeksi ilman, että se itse tekee näkyvää liikettä.
Hänen mukaansa Venäjä pyrkii myös muokkaamaan tilanteeseen liittyvää kertomusta.
– Tavoitteena on synnyttää epävarmuutta: mitä ilmatilassa tapahtuu, kuka hallitsee tilanteen ja onko Suomi osa sotaa ja lennättääkö se Ukrainan drooneja ilmatilassaan. Näin rakennetaan vaikutusta ilman perinteistä sotilaallista toimintaa.
Limnell arvioi, että jokainen droonitapaus toimii myös testinä.
– Kuinka nopeasti Suomi reagoi, miten viranomaiset viestivät ja syntyykö ristiriitoja poliittiseen keskusteluun.
Hänen mukaansa Venäjä seuraa näitä tilanteita tarkasti, ja niiden kautta voidaan arvioida suomalaisen yhteiskunnan toiminta- ja kriisinsietokykyä.
Limnell nostaa esiin myös harmaan tilan riskin.
– Yksi vähemmän puhuttu riski on peittyminen. Kun droonihavainnot yleistyvät, syntyy “harmaa ilmatila”, jossa toimijoiden erottaminen vaikeutuu. Tätä voidaan käyttää hyväksi myös muuhun toimintaan, joka jää helposti huomaamatta.
Hänen mukaansa ilmiö ei rajoitu vain drooneihin.
– Sama ilmiö näkyy kyberissä, GPS-häiriöissä ja infrastruktuuririskeissä. Yksittäiset tapahtumat kytkeytyvät kokonaisuudeksi, jossa testataan yhteiskunnan kestävyyttä.
Limnell pitää Suomen vahvuutena korkeaa luottamusta viranomaisiin, mikä on sekin itsessään yksi keskeinen tekijä tilanteessa.
– Juuri siksi se on myös keskeinen kohde. Jos epävarmuus kasvaa ja keskustelu polarisoituu, vaikutus voidaan saavuttaa ilman fyysistä iskua. Tämä on modernin vaikuttamisen ydin.
Hänen mukaansa droonipuolustusta on kehitettävä määrätietoisesti.
– Tarvitaan parempaa havaintokykyä, signaalianalyysiä, torjuntaratkaisuja ja viranomaisten yhteistyötä. Samalla tarvitaan selkeää ja nopeaa viestintää kansalaisille.
Limnell korostaa, että keskeinen kysymys ei ole vain se, mitä tapahtui, vaan mitä tapahtuu seuraavaksi.
– Miten tilannetta käytetään hyväksi ja kuka ohjaa keskustelua. Tämä erottaa yksittäisen tapahtuman vaikutusoperaatiosta.
Hänen mukaansa Suomea ei testata vain ilmassa.
– Suomea testataan siinä, pysymmekö rauhallisina, yhtenäisinä ja toimintakykyisinä epäselvissä tilanteissa. Yksittäinen tapahtuma voi käynnistää paljon suuremman vaikutuksen, jos sen annetaan kasvaa.
Kouvolaan ja Luumäelle putosi 29. maaliskuuta kaksi droonia. Lauantai-iltapäivänä Päijät-Hämeen Iitistä löytyi miehittämätön ilma-alus.