Kokoomuksen kansanedustaja Janne Jukkola on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen yritysten mahdollisuuksista suojautua drooneilla tapahtuvalta yritys- ja teollisuusvakoilulta.
Hänen mukaansa nyt pitäisi arvioida, voitaisiinko tarkoin määritellyille kriittisille toimijoille antaa luvanvaraiset ja rajatut oikeudet droonien tekniseen tunnistamiseen ja paikantamiseen sekä torjuntaan.
Droonien nopea kehitys ja yleistyminen ovat muuttaneet turvallisuusympäristöä merkittävästi. Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan käyttää laillisten käyttötarkoitusten lisäksi kuvaamiseen, tiedusteluun ja muuhun oikeudettomaan tiedonhankintaan.
– Drooneja voidaan hyödyntää myös yritys- ja teollisuusvakoilussa esimerkiksi tuotantolaitosten, teknologian, tuotantoprosessien tai muun yrityssalaisuuksien piiriin kuuluvan tiedon hankkimiseen. Tämä muodostaa uudenlaisen riskin erityisesti kriittisille yrityksille ja infrastruktuurille, Jukkola toteaa.
Suomessa toimii yrityksiä ja teollisuuslaitoksia, joilla on huomattava merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle, turvallisuudelle ja kilpailukyvylle. Niiden tuotantomenetelmät, teknologia, investoinnit, toimitusketjut ja muu yrityssalaisuuksien piiriin kuuluva tieto voivat olla kiinnostavia ulkopuolisille toimijoille.
– Droonien tekninen kehitys mahdollistaa yhä tehokkaamman kuvaamisen ja tiedon keräämisen myös alueilta, joille ulkopuolisilla ei muutoin olisi pääsyä, Jukkola sanoo.
Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa miehittämättömän ilmailun rajoittamisen tai kieltämisen esimerkiksi teollisuuslaitoksen tai -alueen suojaamiseksi.
Jukkolan mukaan rajoittava UAS-ilmatilavyöhyke ei kuitenkaan itsessään estä tahallisesti toimivaa droonia saapumasta alueelle eikä anna alueen toimijalle oikeutta käyttää kaikkia teknisiä keinoja luvattoman toiminnan tunnistamiseen ja paikantamiseen.
– Yksityinen toimija voi havaita droonin ja seurata sen liikkeitä esimerkiksi kameralla, lämpökameralla tai asianmukaisesti luvitetulla tutkalla. Sen sijaan droonin ja sen ohjaajan väliseen radioliikenteeseen perustuvaa tunnistamista ja paikantamista rajoittaa sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 136 §:ssä säädetty viestin ja välitystietojen luottamuksellisuus.
– Näin yrityksellä voi olla tekninen kyky muodostaa huomattavasti tarkempi tilannekuva alueellaan tapahtuvasta droonitoiminnasta, mutta lainsäädäntö rajoittaa tämän kyvyn hyödyntämistä. Viranomaisaineiston mukaan esimerkiksi lähetyspaikan selvittäminen radioliikenteen perusteella kuuluu suojattujen välitystietojen käsittelyn piiriin.
Viranomainen ei aina ehdi paikalle
Lainsäädännössä on jo annettu erityisiä oikeuksia droonien tunnistamiseen, paikantamiseen ja niiden kulkuun puuttumiseen muun muassa poliisille, Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle. Myös lentoaseman pitäjälle ja ilmaliikennepalvelun tarjoajalle on ilmailulain (864/2014) 169 a §:ssä säädetty rajattu oikeus droonien radiotekniseen havainnointiin ja paikantamiseen.
– Tavallisilla teollisuusyrityksillä vastaavaa oikeutta ei ole, Janne Jukkola muistuttaa.
– Myöskään aktiiviseen torjuntaan yksityisellä toimijalla ei ole yleistä oikeutta. Vuonna 2026 voimaan tullut radiohäirintään tarkoitettuja laitteita koskeva sääntely mahdollistaa niiden luvanvaraisen hallussapidon ja käytön tietyissä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja testaamiseen liittyvissä tilanteissa, mutta ei anna yrityksille yleistä oikeutta käyttää radiohäirintää droonien operatiiviseen torjuntaan.
Tilanne muodostaa Jukkolan mukaan turvallisuuden kannalta ongelmallisen kokonaisuuden.
– Yrityksellä voi olla sekä halu että tekninen kyky valvoa kriittistä kohdetta jatkuvasti ja havaita poikkeava droonitoiminta, mutta oikeudelliset mahdollisuudet droonin ja sen ohjaajan tunnistamiseen, paikantamiseen ja tarvittaessa torjuntaan ovat rajalliset. Viranomainen ei puolestaan välttämättä ehdi paikalle ennen kuin drooni on jo poistunut ja mahdollinen tiedonhankinta on tapahtunut.
Hänen mukaansa tavoitteena ei tule olla rajoittamattomien toimivaltuuksien antaminen yrityksille. Sen sijaan on perusteltua arvioida, voitaisiinko tarkoin määritellyille huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisille toimijoille antaa luvanvaraiset ja rajatut oikeudet droonien tekniseen tunnistamiseen ja paikantamiseen sekä vakavammissa tilanteissa erikseen säädetyin edellytyksin niiden torjuntaan.
– Toimivaltuudet tulisi kytkeä viranomaisvalvontaan ja ennalta sovittuun yhteistyöhön viranomaisten kanssa.
– Näin yksityisten toimijoiden olemassa olevaa teknistä suorituskykyä voitaisiin hyödyntää viranomaisten toimintaa täydentävänä osana kriittisten kohteiden suojaamista sekä yritys- ja teollisuusvakoilun torjuntaa.
Jukkola esittää asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus arvioi droonien käytöstä yritys- ja teollisuusvakoiluun sekä muuhun tiedusteluun aiheutuvaa uhkaa ja nykyisen lainsäädännön riittävyyttä kriittisten yritysten suojautumisen kannalta, ja aikooko hallitus mahdollistaa tarkoin määritellyille kriittisille toimijoille luvanvaraiset ja rajatut oikeudet havaita, tunnistaa ja paikantaa niiden alueisiin kohdistuvaa oikeudetonta droonitoimintaa sekä tarvittaessa torjua sitä yhteistyössä viranomaisten kanssa?