Verkkouutiset

Ukrainan sotilaita Severskissä Itä-Ukrainassa 8. toukokuuta. LEHTIKUVA/AFP Yasuyoshi Chiba

Kansa taisteli Natosta – poliitikot kertovat

Blogi

Kirjoittajan mukaan ilman Ukrainan vahvaa puolustustaistelua ei olisi Nato-Suomea.
Simon Elo
Simon Elo
Simon Elo on kokoomuksen Espoon kaupunginvaltuutettu ja sinisten eduskuntaryhmän entinen puheenjohtaja.

Syksyllä 2014 olin järjestämässä seminaarikeskustelua Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, kun Venäjä oli aiemmin samana vuonna aloittanut oikeudettoman hyökkäyksensä Itä-Ukrainassa ja miehittänyt laittomasti Krimin niemimaan.

Linjasin tilaisuudessa toimittaja Satu Schaumanille, että ”oli asioista [Suomen Nato-jäsenyydestä] mitä mieltä tahansa, olisi päätösten aika suuntaan tai toiseen”. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassa päätettiin vuonna 2015 säilyttää niin sanottu Nato-optio ja teetettiin asiantuntijoilla Nato-selvitys, joka julkaistiin vuonna 2016. Olin tuolloin kansanedustajana mukana tekemässä näitä päätöksiä.

Suomalaiset pysyivät pitkään epäileväisinä Nato-jäsenyyttä kohtaan. Itä-Ukrainassa olleesta sodasta huolimatta maailma jatkoi radallaan ja päivä nousi uudestaan. Nato-jäsenyys oli yksinkertaisesti kysymys, joka oli helppo jättää vaille suurempaa huomiota.

Ulko- ja turvallisuuspoliittiset olosuhteet muuttuivat ratkaisevasti joulukuussa 2021, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati Natolta kirjallista lupausta siitä, ettei se aio laajentua kohti itää. Euroopan unionin jäsenmaista vain Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Malta ja Kypros eivät kuulu Natoon. Venäjä halusi kaventaa Suomen ja Ruotsin omaa päätösvaltaa sekä kietoa maat etupiiriinsä, mikä ei luonnollisesti miellytä suomalaisia ja ruotsalaisia.

Kysyin blogikirjoituksessani 27. joulukuuta 2021, että ”ajaako Venäjä Suomen viimein Naton jäseneksi”?

Niin sitten kävi. Venäjä laajensi sotaansa Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta 2022, mikä käänsi nopeasti suomalaisten selvän enemmistön Suomen Nato-jäsenyyden kannattajiksi. Ukrainan kohtalo on todistanut, että nälkäinen karhu ei lepyttelemällä rauhoitu.

Ukraina on osoittanut, että sillä on kyky, halu ja mahdollisuudet vaikuttaa kansakuntana omaan kohtaloonsa. Venäjän armeija ei saanut haluamaansa paraatimarssia Kiovaan ja osoitti mädäntyneisyytensä murhaamalla silmittömästi ukrainalaisia siviilejä. Suomalaiset sisuuntuivat: kyllä mekin pystymme muutoksiin!

Pääministeri Sanna Marin (sd.) linjasi uutistoimisto Reutersille vielä 19. tammikuuta 2022, että Suomen liittyminen Naton jäseneksi hänen hallituksensa aikana ”on erittäin epätodennäköistä”. Onneksi pääministerin näkemys jäi valtiojohdon viimeiseksi virheeksi koskien Nato-jäsenyyttä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ovat osoittaneet yhteisellä kannanotollaan määrätietoista johtajuutta.

Suurin kiitoksemme Suomen halusta liittyä Naton jäseneksi kuuluu Ukrainan kansalle. Ilman Ukrainan vahvaa puolustustaistelua ei olisi Nato-Suomea. Toiseksi kiitos kuuluu Suomen kansalle, joka nopealla mielipidemuutoksella loi valtavan paineen poliitikoille toimia. Kolmanneksi kiitos kuuluu poliitikoille ja virkahenkilöille, jotka myös toimivat ripeästi, mutta harkitusti. Kansa taisteli Natosta ja poliitikkojen tehtävä oli kertoa, että miksi, miten ja milloin jäsenyys puolustusliitossa toteutetaan. Tällainen on mahdollista terveessä demokratiassa.

Nato-jäsenyys on Suomelle luonnollinen askel historiallisella tiellä, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittinen tavoitteemme on ollut tehdä Suomesta kiistaton osa länsimaita taloudessa, turvallisuudessa ja kulttuurissa. Nato-jäsenyys on Suomen kansallisen edun mukaista.

On pohdittu, että miten Venäjä reagoi Suomen Nato-jäsenyyteen. Kuvailen maiden välistä tilannetta Tuntematon sotilas -romaanin ajatuksia mukaillen:

Kassoha sie. Tää asja on näi. Jos sie lähet juoksemaa, nii sie saat juossa Pohjalahel saakka. Kyl hää tulloo peräs, älä yhtää eppäile. Mut jos sie liityt ensi tilas Natoon etkä lähe hitoilkaa, nii minkä hää tekköö?

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS