Kallein eduskuntavaalien kampanja maksoi 136000 euroa

Pienin kampanja, jolla pääsi kansanedustajaksi tai varaedustajaksi oli nolla euroa.
Eduskuntavaalien vaalimainoksia Helsingissä. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA
Eduskuntavaalien vaalimainoksia Helsingissä. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Seitsemän kansanedustajaa tai varaedustajaa ei jättänyt vaalirahoitusilmoitustaan määräaikaan mennessä, kertoo Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV.

Suurin osa eli 266 henkilöä kuitenkin hoiti laissa säädetyn velvollisuutensa ajoissa. Maanantai oli viimeinen päivä jättää ilmoitus eduskuntavaalien vaalirahoituksesta Valtiontalouden tarkastusvirastolle.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Nämä olivat neljännet eduskuntavaalit, joiden vaalirahoitusta VTV valvoo. Demokraattisen järjestelmän kannalta on tärkeää, että äänestäjät saavat tietoa vaalirahoituksesta ja että lain noudattamista valvotaan, johtava tilintarkastaja Pontus Londen tarkastusvirastosta sanoo.

Seuraavaksi VTV ottaa yhteyttä niihin, joilta vaalirahoitusilmoitus on vielä tekemättä. Lisäksi VTV pyytää kaikkia ilmoitusvelvollisia toimittamaan kampanjatiliotteet tai muut vastaavat selvitykset.

Tämän hetken tiedoilla eduskuntavaalien suurin kampanja maksoi 136 739 euroa, ja se toteutettiin Helsingin vaalipiirissä. Pienin kampanja, jolla pääsi kansanedustajaksi tai varaedustajaksi oli nolla euroa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Eduskuntavaalien 2023 vaalirahoituksen määrä kokonaisuudessaan on tämänhetkisen tiedon mukaan yhteensä noin 10,2 miljoonaa euroa, mutta VTV:n mukaan luku täsmentyy, kun kaikki vaalirahoitusilmoitukset on vastaanotettu ja tarkistettu.

Vaalirahoituksen valvojat ovat yhteydessä niihin, jotka eivät vielä ole palauttaneet ilmoitustaan. Jos ilmoitusta ei kehotuksista huolimatta palauta, alkaa uhkasakkoprosessi. Uhkasakko on 5 000 euroa.

Uhkasakkoprosessi on aloitettu aiemmin useissakin vaaleissa, mutta tähän mennessä puuttuvat ilmoitukset on aina saatu ennen sakkoihin tuomitsemista.

Mainos