Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan vastaus kysymykseen Venäjä-pakotteista on selvä, ja Suomen ensisijainen intressi on saada länsimaat ryhdikkäästi tuomitsemaan sen, että Euroopassa on sotilaallisesti puututtu toisen maan asioihin.
Mykkänen korosti suurlähettiläspäivillä pitämässään puheessa Venäjän olevan silti Suomelle yhä keskeinen kauppakumppani.
− Onneksi pakotekeskustelun suurin väärinkäsitys on helppo korjata. Usein kuulee, että Suomen vienti Venäjälle on kielletty. Tai että vientimme romahtaminen johtuu pakotteista. Ei johdu. Yli 90 prosenttia kriisiä edeltäneestä Venäjän viennistämme on täysin vapaa pakotteista, Mykkänen sanoo.
− Julkinen kuohunta peittää alleen sen, että Suomen ja Venäjän kauppasuhteet ovat mainettaan paremmassa kunnossa. Venäjä ei onneksi ole täysin luopunut pyrkimyksestä kiinnittyä markkinatalouden globaaleihin instituutioihin. Suomen Venäjä-suhteen tulee olla ryhdikäs mutta aktiivinen. Kätemme eivät saa olla kiukkuisina puuskassa vaan kirjoituspöydällä, hän lisää.
Mykkäsen mukaan Suomen Venäjän viennin arvon puolittuminen johtuu valtaosin öljyn hinnasta ja lamasta Venäjällä. hän pitää hyvänä, että suomalaisyrityksiä on sitkeästi jäänyt Venäjälle.
− Suomi on osa länttä ja Eurooppaa. Minusta sen ei pidä tarkoittaa ovien paiskomista tai selän kääntämistä itään päin. Käytännön asioita pitää hoitaa. Yhteydenpidon tärkein arvo on kuitenkin väärinkäsitysten minimointi. Ohi puhumisessa versoo katkeruuden siemen. Se ei ole tainnut muuttua tuhansiin vuosiin eikä muutu, hän sanoo.
Mykkänen on huolissaan siitä, että demokratian, kansainvälistymisen ja avautumisen voittokulku näyttää ainakin toistaiseksi pysähtyneen:
− Vaarana on, että alamme käpertyä ja sulkeutua. Euroopan unionin, vapaakaupan ja maahanmuuton vastustamisesta tulee uusi normaali. Palaamme historiassa vuosikymmeniä taaksepäin. Suomen läntiset vapaakauppajärjestelyt olivat kylmän sodan aikana herkkä aihe. Silti meillä riitti rohkeutta ja määrätietoisuutta varmistaa vienti länteen EFTA- ja EEC-liitännäissopimusten kautta.
Mykkänen sanoo tulevansa käyttämään ministerikautensa Suomen kansainvälisyyden, avoimuuden, vapaakaupan ja eurooppalaisen yhteistyön puolustamiseen. Hänen mukaansa tänä syksynä on tärkeää muun muassa, että EU:n ja Kanadan välinen kattava kauppasopimus saadaan maaliin ja täytäntöön.
− Itse uskon, että Kanada-sopimus ja EU-mandaatin pohjalta syntyvä TTIP toisivat lisää demokratiaa ja oikeusvaltiota myös tuleviin vapaakauppajärjestelyihin. Kanada-sopimus on ensimmäinen merkittävä neuvottelutulos, jossa investointisuojan riitojenratkaisu siirtyy pysyvien, osapuolista riippumattomien tuomarien käsiin. Muutenkin investointisuojan ja kansallisen lainsäädännön suhde on rajattu aiempia sopimuksia selvemmin. Nyt yritämme monistaa kehitystä Yhdysvaltojen kanssa tehtävään sopimukseen, Mykkänen sanoo.
Hänen mukaansa Suomen on loogista kannattaa vapaakauppaa, koska Pohjoismaille on siitä suurta hyötyä.
− Näen tässä keskustelussa ison roolin Suomelle ja muille Pohjoismaille. Meidän kaltaisemme maat hyötyvät vapaakaupasta eniten, joten meidän sitä pitää myös puolustaa. Pohjoismainen hyvinvointimalli nauttii edelleen suurta arvostusta muualla Euroopassa ja maailmalla laajemminkin, myös Yhdysvalloissa, Mykkänen sanoo.
