Hallitustunnustelijana toimiva Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne jätti perjantaina muille eduskuntaryhmille listan kysymyksiä, joilla selvitetään puolueiden valmiutta osallistua Sdp-vetoiseen hallitukseen.
Kysymysten painotuksissa oli havaittavissa huomattavia eroja vuoteen 2015, jolloin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä keskittyi erityisesti työpaikkojen luomiseen ja veronkorotusten torjumiseen.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan oli erikoista, ettei Rinteen listassa ollut juuri lainkaan mainintoja yrityksistä tai niiden kasvun edellytyksistä.
– Se herätti huolta. Työllisyysasteen nostaminen ja sen kautta syntyvä julkisen talouden liikkumavara on seuraavan vaalikauden suurin haaste. Tavoitteen suhteen tulisi olla erittäin kunnianhimoinen, Jyri Häkämies sanoo Verkkouutisille.
– Nyt yritysten asiat vaikuttavat jääneen vähän taka-alalle, Häkämies jatkaa.
Hän huomauttaa, että työnantajayritysten määrä on kääntynyt Suomessa viime aikoina laskuun.
– Pitäisi miettiä keinoja, joiden kautta tähän kehitykseen voidaan puuttua. Sinne ne uudet työpaikat syntyvät, Häkämies toteaa.
Sdp tiedusteli muiden puolueiden näkemystä siitä, miten työllisyysaste saataisiin ”selvästi yli 75 prosenttiin” 2020-luvun aikana. Konkreettiset keinot jäivät vähiin, sillä vain perhevapaauudistus mainittiin erikseen. Sosiaalidemokraatit eivät myöskään hoppuile sosiaaliturvan uudistamisessa, jonka arvioidaan kestävän ”useampia vaalikausia”.
– Perhevapaiden uudistaminen on tietysti yksi tärkeä keino, joka liittyy samalla naisten työmarkkina-asemaan ja tasa-arvoon. Mutta työllisyysasteen nostamiseksi tarvittaisiin hirveän monta eri keinoa. On mielenkiintoista nähdä, miten eri puolueet vastaavat näihin kysymyksiin, Häkämies pohtii.
Yleissitovuudesta ei luovuta
Kysymyslistan mukaan seuraava hallitus tulee pitämään tiukasti kiinni yleissitovuudesta ja perinteisemmästä työmarkkinapolitiikasta. Häkämiehen mukaan tulevalla palkkakierroksella on silti mahdollista löytää toimialakohtaisia ratkaisuja, joilla joustavuutta voidaan lisätä työpaikoilla.
– Sinänsä Sdp:n linjaus ei ollut yllätys, onhan puolueella läheiset suhteet ay-liikkeeseen. Pitää myös muistaa, että yleissitovuus on maan hallituksen ja eduskunnan poliittinen päätös. Tällä erää tilanne on juuri näin, Jyri Häkämies sanoo.
– Paikallista sopimista saatiin lisättyä jo viime palkkakierroksella, mutta samalla tiellä pitää jatkaa.
Sdp:n veronkiristykset huolettavat
Työllisyysasteen nostamisen tiellä on myös Sdp:n linjaus, jonka mukaan työvoiman tarveharkinnasta ei voida luopua. EK:n jäsenyrityksille tehdyn kyselyn mukaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on tällä hetkellä suurin kasvun este kotimaisille yrityksille.
– Myös erittäin hitaat työlupaprosessit ovat ongelma, sillä työlupien saamisessa voi kestää kuukausia, Jyri Häkämies sanoo.
Hän pitää Sdp:n vaalilupauksiin sisältyviä menolisäyksiä ja veronkiristyksiä äärimmäisen huolestuttavina talouden ja yritysten kannalta.
– Puolueen talous- ja verolinja lähtee noin puolentoista miljardin euron veronkiristyksistä. Yrittämisen ja omistamisen veroja ollaan siis kiristämässä tilanteessa, jossa tarvitsemme uusia työpaikkoja ja investointeja. Tämän suhteen tilanne on hyvin huolestuttava, Jyri Häkämies toteaa.
– Maailmantalous on menossa hitaamman kasvun aikaan, joten Suomen rajojen ulkopuolelta on turha odottaa mitään erityisen hyvää. Talousura pitäisi saada uskottavalle pohjalle, jotta pystymme vastaamaan väestön ikääntymisen aiheuttamiin kustannuksiin. Tarvitsemme realistista kuvaa taloudesta ja siihen oikealla tavalla sopeutettuja toimia, Häkämies jatkaa.