Ei olisi kiva olla Jukka Juustin asemassa. Hänen cv:tään on googlattu netistä varmaan ahkeraan. Kohu puolustusministeriön kansliapäällikkönimityksestä ei laannu, ennen kuin puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) perustelut Arto Rädyn syrjäyttämisestä ovat avoimesti pöydällä.
Ylen haltuunsa saama ei-julkinen nimitysmuistio korostaa Juustin teknillistä asiantuntemusta ja arvioi varovaisin sanankääntein Juustilla voivan olla parhaat edellytykset kansliapäällikön viran hoitoon. Ylen mukaan monet esittelymuistioon perehtyneet ihmiset pitävät sitä kuitenkin tarkoitushakuisena ja puutteellisena.
Puolustusministeriön kansliapäällikkönimitys jäi viime torstaina valtioneuvoston pöydälle valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) aloitteesta. Julkisuudessa on puhuttu kokoomuksen ja perussuomalaisten välisestä kiistasta. Rätyä on sanottu Stubbin suosikiksi ja pidetty liian Nato-myönteisenä.
Kyse on kuitenkin laajemmasta asiasta. Eikä Räty ole varsinainen ”Nato-intoilija”. Sellaisiakin ministeriöstä löytyy.
Mitä useamman kanssa nimityskohusta keskustelee, sitä enemmän löytyy niitä, jotka pitivät Rädyn jatkamista ”itsestään selvänä”. Näihin kuuluu myös Nato-kriittinen, perinteisen puolustuspolitiikan nimeen vannova keskusta-konkari Seppo Kääriäinen. Hän odottaa Niinistöltä kunnon perusteluja.
Rädyn syrjäyttämistä on kummasteltu niin poliitikkojen kuin puolustushallinnonkin piirissä. On puhuttu henkilökemioista ja linjaeroista. Jos vertailee Arto Rädyn ja Jussi Niinistön julkisuuteen antamia lausuntoja, näkemyserot puolustusvoimien kehittämisestä ovat selvät.
Perussuomalaiset on kannattanut Nato-jäsenyyden etujen ja haittojen selvittämistä, mutta muuten puolueen ajama puolustuspolitiikka etsii ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin etupäässä menneisyydestä. Niinistö haluaa tarkastella varuskuntaverkkoa uudelleen, palauttaa jalkaväkimiinat ja harkita sodanajan vahvuuden nostamista uudelleen 350 000:een.
Entä miten kansliapäällikkö Arto Räty näkee näitä asioita?
– On aivan selvää, että sodanajan vahvuutta pitää pienentää, Räty totesi Nykypäivälle jo huhtikuussa 2011. Hänen mukaansa massiivinen rynnäkkökivääriarmeija ei vastaa enää tämän päivän turvallisuusuhkiin.
– Tässä ei ole mitään epäselvää. Varusmiesten määrä laskee, kun ikäluokat ja palvelukseen tulijoiden määrä pienenevät. Kaikkia varuskuntia ei tarvita, kun maanpuolustuksen haasteet muuttuvat; osa rakenteista on sellaisia, että ne eivät toimi nyky-ympäristössä, Räty kertasi Apu-lehdelle huhtikuussa 2014.
Arto Räty on kansainvälisesti verkottunut toimija, joka etsii ratkaisuja puolustusvoimien haasteisiin tulevaisuudesta. Hän on ollut toteuttamassa puolustusvoimien rakenneuudistusta ja ymmärtää sen tarpeen. Hän osaa erottaa toisistaan rakenneuudistuksen ja puolustusvoimiin viime vaalikaudella kohdistetut leikkaukset. Puolustusministeri Niinistön puheissa taas nämä kaksi asiaa sekoittuvat usein keskenään.
Puolustusministeri Niinistön ja kansliapäällikkö Rädyn näkemykset puolustusvoimien keskeisimmistä haasteista ja niiden ratkaisukeinoista siis eroavat. Yhteistyöstä olisi ennakoitu vaikeaa.
Nimitykseen liittyy vielä eräs seikka. Puolustusministeri Niinistö korosti eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa puolueen lähtevän siitä, että kuhunkin tehtävään haetaan ”isänmaan kannalta parasta” ehdokasta.
– Haluan painottaa, että mikään eturyhmä, ammattikunta tai hyvä veli -kerho ei voi olla sellainen, että se kävelee parlamentaarista luottamusta nauttivan ministerin kannan yli, Niinistö sanoi paikalla olleiden medioiden mukaan.
Puolustusministeri Niinistö ei tarvitse muita neuvomaan, mikä on isänmaan etu. Upseerit hän haluaa pitää myös tiukasti ruodussaan. Mieleen tulee tapaus toissa keväältä, jolloin maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja Torsti Sirén arvioi STT:lle, että uskottava ja ennaltaehkäisevä sotilaallinen pidäke Venäjää vastaan on mahdollista saada vain liittymällä Natoon ja pitämällä oma puolustus kunnossa.
Tuolloin puolustusvaliokunnan puheenjohtajana toiminut Niinistö närkästyi Sirénin lausunnosta ja katsoi, etteivät upseerit saisi näin puuttua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Kyllä poliitikot tietävät.
Kirjoittaja Satu Schauman on Verkkouutisten ja Nykypäivän politiikan toimittaja
