Jokainen vuosi on tuonut mukanaan yllätyksiä, yleensä ikäviä, eikä ole syytä uskoa, että vuosi 2025 olisi tässä suhteessa poikkeus, luonnehti eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps). puheessaan valtiopäivien avajaisissa.
– Synkkyyteen ja fatalismiin ei kuitenkaan ole syytä vajota.
Menneisyyttä ei Halla-ahon mukaan kannata vatvoa, mutta tulevaisuuttakaan ei ryhtyä spekuloimaan.
– Tulevaisuus on tulosta siitä, mitä teemme ja jätämme tekemättä tänään, joten katse on syytä pitää nykyisyydessä ja omassa tekemisessä, Halla-aho määritteli.
Viimeisten vuosien aikana on puhuttu paljon hybridiuhista, hybridivaikuttamisesta ja hybridioperaatioista.
– Tämä aika edellyttää saumatonta tiedonkulkua, yhteistyötä ja koordinaatiota eri instituutioiden, kuten tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan, välillä, mutta myös valiokuntien välillä eduskunnan sisällä, Halla-aho sanoi.
Hän kiitti Alexander Stubbia avoimesta ja suorasta vuorovaikutuksen kulttuurista eduskunnan kanssa.
– Silti keskustelua on käyty ja tullaan varmasti jatkossakin käymään siitä, tulisiko valtiollisen päätöksenteon rakenteita ja toimintatapoja uudistaa myös muodollisesti niin, että kansanvallan kovimman ytimen eli eduskunnan rooli ja tiedonsaanti turvattaisiin myös siinä hypoteettisessa tilanteessa, että kemiat instituutioiden välillä eivät olisi yhtä hyvällä tolalla kuin ne nykyään ovat.
Halla-aho puhui myös Venäjän hyökkäyksestä ja totesi, että Suomi on selviytynyt sen aiheuttamista myllerryksistä monessa suhteessa paremmin kuin useimmat muut Euroopan maat.
– Tämä johtuu siitä, että Suomessa on vuosien ja vuosikymmenten aikana tehty kaukonäköisiä ratkaisuja. Jatkoimme investoimista sotilaalliseen puolustuskykyyn aikana, jolloin se ei ollut muodikasta, vaan monessa muussa maassa päätettiin, että rahoille on parempaakin käyttöä; olivathan perinteiset sotilaalliset uhat menneisyyden asia. Jatkoimme investoimista ydinvoimaan aikana, jolloin moni muu lankesi halvan venäläisen kaasun houkutuksiin.
Halla-aho muistutti, että varautuminen epätodennäköisiinkin uhkiin on helpompaa ja halvempaa kuin jälkien korjaaminen, jos uhat realisoituvat.
– Varautumiseen kuitenkin liittyy paradoksi. Jos uhat eivät realisoidu, on helppoa väittää, että varautuminen oli turhaa, vaikka ne ovat saattaneet jäädä realisoitumatta juuri siksi, että niihin on varauduttu.
Halla-ahon mukaan ennaltaehkäisevä toimi oli myös rajaturvallisuuslain hyväksyminen viime vuonna, joka antaa tietyissä tilanteissa viranomaisille mahdollisuuden poiketa velvoitteista liittyen kansainväliseen suojeluun ja turvapaikan hakemiseen.
– Lakia on takautuvastikin arvosteltu siitä, että uhka, jota sillä haluttiin torjua, näyttää kadonneen. On kuitenkin syytä huomioida se mahdollisuus, että maailmassa, jossa tieto kulkee reaaliajassa, uhka on väistynyt juuri siksi, että lain myötä meillä on työkaluja sen torjumiseen, ja tämä tiedetään myös rajojemme ulkopuolella, Halla-aho totesi.
Valtiontalouden tilasta puhemies sanoi, että se on vakava, mistä ollaankin poliittisessa kentässä yhtä mieltä.
– Mutta kun siirrytään ongelman toteamisesta sen korjaamiseen, alkavat myös erimielisyydet. Yleisellä tasolla kaikki voivat allekirjoittaa sen, että alijäämän korjaaminen vaatii julkisten menojen leikkausta ja verotulojen kasvattamista, mutta ei ole oikeastaan mitään yksittäistä menoleikkausta tai veronkorotusta, joka ei herättäisi vastarintaa.
– Kun mistä tahansa leikataan, tai mitä tahansa veroa korotetaan, se on aina joltakulta pois, ja se joku ei varmasti ole tyytyväinen.
Halla-ahon mukaan vaalikauden lähestyessä puoliväliä ja seuraavien eduskuntavaalien alkaessa siintää horisontissa tyytymättömyyttä herättävien päätösten tekeminen luonnollisesti muuttuu poliittisesti entistä vaikeammaksi, vaikka ne nähtäisiin välttämättömiksi. Silloin on houkutus turvautua ”poliittiseen väriin katsomatta” toimiin, jotka toisivat näennäisen positiivisia tuloksia nopeasti.
– Kansanedustajille onkin syytä toivottaa sekä kylmää päätä että vastuullisuutta ja malttia asettaa tähtäin ja katse seuraavia vaaleja pidemmälle. Olemme samassa veneessä, ja monipuoluejärjestelmän ja säännöllisesti pidettävien vaalien ansiosta jokainen saa vuorollaan eteensä yhteisten tekojemme ja tekemättä jättämistemme hedelmät, hän sanoi.
Myös valonpilkahduksia Halla-ahon mukaan näkyy. Inflaatio on matalaa ja palkansaajien nettoansioiden ostovoima kasvaa edelleen vuonna 2025.
– Kasvu on hieman hitaampaa kuin viime vuonna mutta kuitenkin voimakkaampaa kuin kertaakaan 2010-luvulla. Nämä ovat merkityksellisiä asioita tavallisen suomalaisen elämässä.