Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli valtiovarainministeriön ehdotuksen vuoden 2027 budjetista Espoon Moisniemessä käytyjen neuvottelujen jälkeen.
Mitään varsinaisia uusia avauksia ei budjettiehdotuksessa valtiovarainministerin mukaan ole, koska nyt budjetissa toimeenpannaan kevään kehysriihen linjauksia. Ehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan tämän viikon torstaina.
Budjettiehdotuksen loppusumma on 92,2 miljardia euroa, ja se on 12,9 miljardia alijäämäinen. Kuluvaan vuoteen verrattuna alijäämäarvio on 0,5 miljardia euroa pienempi, kun mukaan luetaan myös vuoden 2026 toinen lisätalousarvio.
Tilaisuuden alussa Purra kuvaili uusiempien talouslukujen vaikutusta ennusteisiin ja tulevien vuosien näkymiin.
– Atmosfääri ja yleinen tunnelma on tällä kertaa hieman erilainen, Purra kuvaili tuoreiden lukujen vaikutusta tunnelmaan tiedotustilaisuuden alussa.
Valtiovarainministeriön tiedotteessa hän sanoi talouden näkymien olevan ”varsin positiiviset”.
– Suomen talous on kasvanut ripeästi jo kolmen peräkkäisen vuosineljänneksen ajan, ja kasvu on vahvistunut kaikilla päätoimialoilla. Vienti, tilaukset, investoinnit ja yritysten luottamus ovat nousussa, mikä luo vahvan ja kannustavan näkymän tulevaan.
Valtiovarainministeriön kesäkuun kasvuennuste tälle vuodelle oli 0,8 prosenttia ja seuraavalle vuodelle 1,6 prosenttia. Lukuja päästään ministerin mukaan tarkastamaan ylöspäin. Kasvua nähdään nyt kaikilla aloilla.
Korkomenot kasvussa
Tiedotustilaisuudessa ministeri täsmensi kuitenkin, että julkisen talouden puolella hyvät uutiset eivät vielä näy.
Kokonaisuudessaan julkisen talouden tilanne on Purran mukaan vakava. Erityisesti korkeana säilynyt työttömyys on hänen mukaansa ongelma.
– Julkisen talouden tilanne on heikko, suhdanteen kohenemisesta huolimatta. Alijäämän ennustetaan tänä vuonna heikkenevän 4,4 prosenttiin.
Ensi vuonna alijäämän ennustetaan olevan 4,6 prosenttia.
Erityistä huomiota Purra kiinnitti valtion korkomenojen kasvuun. Korkomenot ovat nousseet viime vuosien aikana 800 miljoonasta eurosta ensi vuoden 4,3 miljardiin euroon.
– Kehyskauden lopulla puhutan yli kuudesta miljardista.
– Näissä on reippaasti nousupainetta tällä hetkellä. Kokonaisia pääluokkia mahtuu korkomenojen sisälle.
Tälle vuodelle korkomenoihin oli budjetoitu 1,1 miljardia euroa vähemmän kuin ensi vuodelle.
Kokonaisuudessaan menoja kasvattavat etenkin indeksitarkistukset sekä nousevat korkomenot.
Kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna alijäämä on pienentynyt 0,3 miljardilla eurolla. Verotuloarviot ovat kasvaneet 0,5 miljardilla eurolla kevään arvioihin nähden. Verotuloarvioiden kohentumista selittävät ennustettua suuremmat verokertymät vuonna 2026 sekä kokonaistaloudellisen ennusteen päivittyminen kesäkuussa 2026.