Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan mukaan Venäjä on toiminut jo vuosikausia niin kuin sen Suomen vastaisen rajan takana olisi Nato.
– Se näkyy Venäjän sotilasdoktriinissa, voimien ryhmityksessä ja sotaharjoitusten virityksissä, Tarkka kirjoittaa blogissaan.
Hän toteaa, etteivät venäläiset ole niin hidasälyisiä, että reagoisivat Suomen omaksumaan puolustuspolitiikkaan vasta sitten kun se on saanut virallisesti Naton turvatakuut kaikilta jäsenvaltioilta.
– Juuri tämän takia Suomen liittyminen Natoon ei itse asiassa ole kovin iso asia Venäjälle, Tarkka toteaa.
Hänen mukaansa Suomen Nato-jäsenyys ei lopulta muuttaisi Venäjän poliittisella tai sotilaallisella peruskartalla ”yhdenkään palikan asentoa siitä asennosta, jossa ne ovat olleet jo vuosikaudet”.
Tarkka huomautti aiemmin Etelä Suomen Sanomien kolumnissaan Venäjän käsittelevän koko länsirajaansa ”yhtenäisenä Naton rintamana”. Se näkyy hänen mukaansa jo Venäjän vuonna 2010 hyväksytyssä sotilasdoktriinissa.
– Venäjän sotilassuunnittelussa sen Suomen-raja ei poikkea mitenkään Venäjän rajoista Nato-Latvian, Nato-Viron ja Nato-Norjan kanssa. Pyhälle Venäjälle sen länsirajan jokainen kilometri on vihollisrajaa, Tarkka totesi.
Hänen mukaansa Venäjän etu sotatilanteessa olisi käyttää Etelä-Suomea Suomenlahdelle ja Baltiaan suuntautuvan sivustahyökkäyksen tukialueena. Hän arvioi, että Venäjä voisi tämän takia käyttää asevoimaa Suomea vastaan Baltian konfliktissa.