Laihakin kauppasopu EU:n ja Yhdysvaltain välillä palvelee vientiä, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo tiedotteessa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin huhtikuussa asettamien ja 90 päiväksi jäädyttämien lisätullien oli alun perin määrä astua voimaan keskiviikkona. Takaraja on siirretty elokuun alkuun. EU:n ja Yhdysvaltojen välisten kauppaneuvottelujen ennakoidaan vakiinnuttavan jo käytössä olevat tullitasot.
– Yritykset ovat jo asennoituneet siihen, että tämä väliaikainen, korkeampi tullitaso on tullut jäädäkseen, Romakkaniemi toteaa.
Hänen mukaansa EU:n tavoitteena on ollut estää nokittelun leimahtaminen täydeksi kauppasodaksi neuvottelemalla periaatesopimuksesta.
Trump on painostanut alkuviikon paimenkirjeillään Yhdysvaltain kauppakumppaneita neuvottelupöytään. EU saattaa saada omansa lähipäivinä – ellei sopimusta synny.
Ailahteleva tullipolitiikka on saanut suomalaisyritykset kaipaamaan EU:lta kovia otteita. Keskuskauppakamarin ja ICC:n vientijohtajakyselyssä peräti 69 prosenttia vastanneista vientiyrityksistä toivoi EU:n asettavan Yhdysvalloille vastaavan tasoisia tulleja kuin Yhdysvallat EU:lle.
– Sinnikkäiden neuvottelujen tie on kuitenkin EU:lta oikea valinta, Romakkaniemi sanoo.
– Samalla on tärkeää pitää EU:n valmistelemat vastatullit ja muut kauppapoliittiset toimet keinovalikoimassa, jos sopu jostakin syystä kariutuu ja Yhdysvallat laittaa korkeat tullit voimaan.
EU:lle asetettu tuontitullitaso on kymmenen prosenttia, muutamin tuoteryhmäpoikkeuksin. Lisäksi autojen tullit pysyvät toistaiseksi 25 prosentin tasossa sekä alumiinin ja teräksen tullit 50 prosentissa. Trump on kertonut aikeistaan määrätä kuparille 50 prosentin tuontitullit, ja väläyttänyt lisämaksuja myös lääketeollisuudelle.
EU pyrkii saamaan neuvotteluteitse lievennystä sektorikohtaisille tulleille. Yhdysvallat on tavaraviennissä EU:n suurin kauppakumppani.
– Vapaakauppaa kannattaa puolustaa, ja monenkeskisille kauppajärjestelmille on yhä tilausta, Romakkaniemi muistuttaa.
