Unkari on aloittanut Euroopan unionin puheenjohtajana vauhdikkaasti. Maan pääministeri Viktor Orbán on ehtinyt vierailla neljässä valtiossa: Ukrainassa, Venäjällä, Azerbaidzhanissa ja Kiinassa.
– Hän väittää, että kyse on Unkarin bilateraalisista suhteista, mutta samaan aikaan hän käyttää sumeilematta EU:n logoa. Unkarin painoarvo on nyt suurempi, koska se on EU:n puheenjohtajamaa, vaikkakaan sitä ei myönnetä EU:lle päin, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri instituutin tutkija Katalin Miklóssy Verkkouutisten haastattelussa.
Ukrainaa lukuun ottamatta kaikki Orbánin retken maat ovat autoritäärisiä valtioita, joilla ei ole edes pyrkimystä kohti demokratiaa.
Orbánin vierailu Kiovassa sai alkuun osakseen tyytyväistä pään nyökyttelyä. Uskottiin, että Unkari on ottanut EU:n puheenjohtajuuden vakavasti. Pian ääni kellossa muuttui, kun Orbàn suuntasi Kremliin tapaamaan Vladimir Putinia. EU-maiden johtajat ovat yksi toisensa jälkeen irtisanoutuneet Orbánin rauhantunnusteluista.
Unkarin päämiehen vierailulista ei ole yllättänyt Miklóssya.
– Orbán julisti jo vuonna 2014 illiberaalista suuntaa Unkarille. Sen mukaan hänen Unkarinsa ihailee Venäjää, Kiinaa ja Turkkia, ja niiden kehitystä. Tuosta lähtien Unkari on kääntynyt johdonmukaisesti EU:n linjaa vastaan ja edistänyt itäsuhteitaan, hän sanoo.
– Ukrainan sodan sytyttyä Unkari on toistanut, että tämä on kahden slaavilaisen maan alueellinen konflikti, johon EU:n ei pitäisi puuttua ja että rauha pitää saada tavalla tai toisella Ukrainaan. Hänen linjansa on ollut alusta lähtien, että Ukraina pitää pakottaa neuvottelupöytään, koska EU kärsii sodasta taloudellisesti.
”Unkari vähät välittää, mitä EU ajattelee”
Viktor Orbán on ollut vallassa vuodesta 2010 asti, jolloin hänen oikeistopopulistinen puolueensa Fidesz voitti vaalit. Sen jälkeen Orbán on keskittynyt pönkittämään ja turvaamaan valtaansa.
Katalin Miklóssy näkee kaksi syytä Orbánin Moskovan matkalle.
– Kyseessä oli lepyttelymatka, jolla hän selitti matkaansa Ukrainaan. Samalla Orbán katsoo myös pidemmälle. Kun sota loppuu, niin Unkari haluaa muistuttaa Moskovalle, että se on aina ollut ystävä, Miklóssy sanoo.
– Unkari vähät välittää, mitä EU ajattelee. Unkari tietää, että unionilla ei ole keinoja laittaa sitä ruotuun. Samalla maa osoittaa kansainvälisesti, että Unkari on itsenäinen toimija.
Miklóssyn muistuttaa, että Unkarin kehitykseen oltaisiin voitu vaikuttaa aiemmin. Hänen mielestään nyt on jo myöhäistä, mutta jos Suomen esitys olisi mennyt läpi, niin Unkarin tie olisi voinut olla erilainen.
– Suomi oli yhtenä moottorina Saksan, Tanskan ja Hollannin rinnalla vuonna 2013 esittämässä, että Unkarilta pitäisi poistaa EU:n tuet. Jos Suomea olisi kuunneltu silloin, niin meillä ei olisi tätä ongelmaa, Miklóssy sanoo.
Miklóssyn mukaan Unkarin lisäksi maat, kuten Bulgaria, Puola ja ovat oppineet, että viivyttely ja pehmeän vaikuttamisen avulla voi vaikuttaa siihen, ettei EU toimi.
– EU:lla on hyviä välineitä, joita se voisi käyttää, mutta joita se ei ole käyttänyt. Autoritääriseen suuntaan kehittyvät maat ovat kuin oppivia organismeja.
Venäjä näyttää mallia
Euroopan unionin puheenjohtajuus annettiin Unkarille aikana, jolloin ei pitänyt tapahtua suuria päätöksiä, kun eurovaalit on juuri käyty ja parlamenttikin hakee muotoaan.
Epäilyksiä Unkarin puheenjohtajuuden yllä lepäsi. Katalin Miklóssy muistuttaa, että Saksan Joschka Fischer yritti kerätä nimiä, jotta Unkarin puheenjohtajuus evättäisiin.
Unkari esiintyi ennen puheenjohtajuuttaan hyvin nöyränä ja kävi Ranskassa, Saksassa ja Italiassa hyväksyttämässä puheenjohtajakautensa agendaa. Teemat olivat jäsenmaita yhdistäviä: kilpailukyvyn vahvistaminen, puolustusteollisuuden kasvattaminen ja Länsi-Balkanille laajentuminen.
– Viktor Orbán laski sen varaan, että EU pelaa omien sääntöjensä mukaan. Olisi ollut valtavan suuri reformiprosessi, jos puheenjohtajakausi olisi evätty poliittisista syistä. Vielä viikkoa ennen Unkarin puheenjohtajakautta oli ajatus, että se lähtee sopuisasti liikkeelle.
EU:n kädet on sidottu. Unkari saa mellastaa puheenjohtajakautensa ajan. Unioni ei voi sille mitään, että Viktor Orbánin Unkari kumartaa Venäjälle. Miklóssyn mukaan maa on riippuvainen Venäjän energiasta, mutta syy on myös henkilökohtainen.
– Viktor Orbán ihailee Vladimir Putinia. Venäjällä oli ennen sotaa jonkinlainen monipuoluejärjestelmä, oppositio, pieni riippumaton media ja vaalit. Kaikki demokratian ulkokultaisuus on olemassa, mutta kaikki tietävät, että Putinia ei vaihdeta vaaleilla. Se viehättää Viktor Orbánia, Miklóssy sanoo.
Hänen mielestään, on selvää kumman merkitys, on Unkarille suurempi Kremlin vai Brysselin.
– Euroopan unionin merkitys Unkarille on minimaalinen. Ainakin sellaisena kuin me sen tunnemme nyt, hän sanoo.
Samalla hän muistuttaa, että Viktor Orbánin uudesta ryhmästä Euroopan parlamentissa tuli kolmanneksi suurin, ja he ajattelevat samalla lailla kuin Orbán. He haluavat muuttaa unionia sisältä päin.
